…ja oli mukava ulkoilla Mikaelin kanssa. Eipä tuonne arktiseen säähän aiemmin mieli tehnytkään! Lunta ei ole vieläkään paljoa, joten jäällä oli helppo kävellä. Pappa kairasi reiän:
”Joko näkyy kaloja? Asuvatko ne nyt tuolla jään alla?”
”Minä ongin niitä leikisti tällä kepillä.”
Mummo aurasi teitä. joita Mikael tykkäsi huristella kuorma-autollaan. ”Tee mummo vielä lisää!”
Vastapäisellä rannalla on lokin pesäkivi, jonka Mikael nyt valloitti. Kesällä on sitten mukava muistella, kuinka jääkeleillä käveltiin järven yli lokin kivelle asti!
Kiven takana alkaa synkkä metsä. ”Isi, asuuko siellä karhu?”
Ulkoilun jälkeen maistui ruoka. Sen tekemisessä oli mummolla vähän haastetta, sillä liesitaso sanoi sopimuksen irti lauantaina. Isi keksi, että haetaan sähkölevy varastosta ja se olikin loisto idea! Käyhän se näinkin: Hellan päällä on toinen hella, hih…
Mutta jälkiruokaan ei tarvittu hellaa: Pakastemarjat ja kermavaahto ja varsinkin se jälkimmäinen, siitä ei jälkkäri Mikaelin mielestä parane. Mmmmm…
Onpas teillä ollut mukavat touhut Mikaelin kanssa, taas kerran:) Marjoja pitäisikin nyt muistaa syödä pakastimesta itse kunkin.
Juu, marjat. Smoothiet on onneksi muodissa!