Tauti uuvutti

Ottaapas tämä tauti koville. Sieltä Carmenin pilven reunalta tipahdin keuhkokuumeen myötä vauhdilla alas ja nyt tuntuu siltä, että jalat ovat uponneet tiukkaan saveen. Ei jaksa niitä liikuttaa, en edes miettiä  sitä, jaksaisinko. Ennemminkin tuntuu, että ajattelun voima on suunnattava siihen, että jaksaa hengittää – niin on raskasta sekin. Mistä ihmeestä tuommoinen tauti minulle tuli? Ihan yllättäen – ei siis minään jälkitautina – ja vielä molempiin keuhkoihin? Mutta onhan se jo paranemisen merkki, että kuume on poissa ja tietokoneellakin on halua piipahtaa. Alkuviikosta julkaisin vanhan, valmiina olleen remppajutun, mutta muuten on ollut todella hiljaista. No, ei hiljaista, sillä yskä, se kamala, pohjaton yskä, on kyllä seuranani vieläkin.

Mutta te ahkerat ihmiset, jotka harrastatte käsitöitä. Teitä minä nyt ajattelen, vaikka itse en ole tänä syksynä neuleita suuremmin tehnytkään. FB-ryhmässä ”Ihania lapasia” joku antoi tällaisen neulesivustovinkin. Sinne kun menin, en meinannut malttaa takaisin tullakaan, oli niin hauska katsella videoita ja oppia, tai ainakin luulla oppivansa. Tuota minä vielä kokeilen – ja tuota – kunhan tästä paranen.  Että tavataan myöhemmin, toivottavasti  iloisemmissa merkeissä!