Vesivahinko herätti ajatuksia

Nyt meillä on jälleen kunnollinen keittiö, on toki ollut jo elokuun loppupuolelta saakka. En vaan ole siitä ehtinyt kirjoittaa, kun puutarhastakin on asiaa riittänyt.

Nämä kuvat ovat enää muistoja, sillä noin kuuden viikon vedettömän ja sotkuisen ajan jälkeen…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA …oli mahtavaa valuttaa vettä hanasta ja käyttää tiskikonetta. Uuteen lattiapäällysteeseen (korkkilaminaatti) olen myös tyytyväinen…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

…joten se kirjataan erityisen isolla plussalla tämän kesän tapahtumiin. MUTTA. Siihen en ole tyytyväinen, että ulkolaisten omistuksessa oleva firma, jota vakuutusyhtiö meille suositteli kuivatukseen ja remontintekoon, laskutti hurjia summia. Olisi laskuttanut vielä hurjempia, mutta päätettiin teettää (vakuutusyhtiön luvalla) muu paitsi kuivatus paikallisella yrittäjällä ja autettiin kaikessa mahdollisimman paljon itse, materiaaleja säästellen. Tuntui järjettömältä heittää menemään esimerkiksi jalkalistoja, jotka olivat sopivan mittaisia ja hyväkuntoisia, jopa valmiiksi numeroituja. Osa ehti kuitenkin alkuvaiheessa lentää roskapusseihin, jotka nekin olivat yli kaksi kertaa kaupan pussukoiden hintaisia. Seuraavassa kuvassa on yksi ikävä esimerkki listoista: Vanha, lakattu ja vuosien varrella tummaksi muuttunut mäntyinen ovilista oli yllättäen heitetty pois. Kuinkahan kauan kestää, ennen kuin tämä uusi tummuu karmin väriseksi?

OLYMPUS DIGITAL CAMERAKuulemma vain yksi perhe tuhannesta (me) purnaa ja toimii näin. Että he firmassa eivät voi ymmärtää, mikä tässä mättää, miksi me valitamme. Ne 999 perhettä ovat tyytyväisiä siihen, että kaikki uusitaan, sillä mitä väliä sillä hinnalla on, vakuutusyhtiöhän maksaa kuitenkin suurimman osan, joskus jopa kaikki.  Esimerkiksi heti ensimmäisenä päivänä allaskaappi sai lähdöt. Yritin selittää, että vaikka lattiaan asti ulottuva lastulevypääty onkin kastuneena rispaantunut, ei se minua kuivuttuaan haittaisi. Sokkelilevyhän sen peittäisi. Ei käynyt, ei, puuseppä kuulemma tekisi uuden kaapin, ovet toki hyödynnettäisiin. Hinnasta ei edes puhuttu, olisi kyllä pitänyt. Kun kolmen viikon jälkeen, remontin edetessä vauhdilla ja vesihanan jo välkkyessä mielessä, aloimme kysellä kaapin kohtaloa, sanottiin, että menee vielä ainakin kahdesta neljään viikkoa, sillä puuseppä on messuilla eikä asialle ole tehty yhtään mitään. No, eihän keittiön vesipistettä voi yhdistää, kun ei ole kaappia, johon tiskipöytälevy ja hanat kiinnitetään! ”Haluan oman tiskikaapin takaisin ja HETI!”karjuin ja  hypin likimain  tasajalkaa isännän puhuessa puhelimeen. Lähdimme siitä paikasta hakemaan  rakasta kaappiamme Jyväskylästä kotiin ja poikkeutimme sen tulomatkalla keuruulaiselle puusepälle, Ronikonmäelle. Seuraavana päivänä se seisoi napakasti kotona paikallaan  uusilla metallijaloillaan – huono osa oli yksinkertaisesti sahattu pois. Ja VETTÄ TULI HANASTA!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAMeille jäi itselle maksettavaksi 21 prosenttia kustannuksista, ei siis ollut samantekevää, mikä hinnaksi muodostui. Esimerkiksi matkakuluja ja päivärahoja olisi tullut yli 2000 euroa, kun työmies olisi kulkenut 60 km päästä, Jyväskylästä. Tai keittiökaappien 15 senttiä korkea sokkelilevy (7 metriä, sillä kaikki vaadittiin uusiksi) olisi maksanut 770 euroa! Sahautimme parimetrisen, vain sen välttämättä uusittavan pätkän yli jääneestä levystä keuruulaisessa puusepänliikkeessä, hinta korjatun kaapin kanssa yhteensä 15  euroa. Märän alajuoksun desinfiointisuihkaus (pari minuuttia) maksoi alkuperäisen firman tekemänä 98 euroa ja niin edelleen ja niin edelleen. Työmiehen tuntipalkka oli kohtuullinen, mutta kaikki muu oli yksitellen hinnoiteltua ja käsittämättömän kallista. Tässä tapauksessa tuotot olisivat menneet ulkomaisille osakkeenomistajille.

Nyt olemme iloisia ja tyytyväisiä, sillä paikallinen Timo-yrittäjä on tehnyt hienoa työtä ja homma hoitui rivakasti. Verorahat jäivät Keuruulle ja olemme säästäneet omia ( ja varsinkin vakuutusyhtiön) rahoja huikeasti. Ei tosiaan ole mikään ihme, että vakuutusmaksut nousevat ja nousevat, jos laskutus on ylimitoitettua! Tulee mieleen, että yhtiöitä ehkä jopa huijataan? Keski-Suomessa on kuulemma 800 vesivahinkoa vuodessa – kuinka moni taloyhtiö tai yksinäinen vanhus ottaa selvää oikeista kustannuksista? Ja miten kurjaa on, kun remontti venyy ja venyy periaatteella ”kaikki puretaan ja uutta tilalle”.

Karu totuus tämän remonttifirman hinnoittelusta selvisi meille juuri oikeaan aikaan ja pystyimme vielä perumaan varsinaisen työtilauksen. Onneksi, sillä heidän kustannusarvionsa oli alunperin 12 000 euroa (josta puuttui myöhemmin paljastunut reippaan kokoinen lisävahinko), mutta loppulaskuksi muodostui nyt vain noin 5000 euroa, mistä maksoimme 21 prosenttia.  Tästäkin summasta ehti noin puolet koostua alkuperäisen firman laskuista – eniten kuivatuksesta ja  työnjohtajien arviointikäynneistä. Me heräsimme ajoissa ja ajattelin nyt herätellä  teitä lukijoitakin, sillä vesivahinko on kavala ja kamala asia ihan omana itsenäänkin, ilman näitä muita järkytyksiä!

Mainokset
Kategoria(t): Koti Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Vesivahinko herätti ajatuksia

  1. Vesivahigot ovat todellakin ikäviä.Koettu on runsas 10 vuotta sitten rivitalossa asuessamme. Kolmiossa ainoastaa pieni vaatehuoneemme oli kuiva. Olimme asunneet n ½vuotta ja saman verran olimme remonttia evakossa. Tietenkää remontissa ei kaikki suju kuin Strömsössä…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s