Kaksi viikkoa on hurahtanut taitavien työmiesten kera: Putkimies, kaivinkonemies ja sähkömies ovat kukin tehneet ahkerasti töitä ja nyt meille tulee vesi oman putken kautta lähteestä. Aikamoisia ojia ja kaivantoja…
…mutta kyllä ne sileiksi saatiin. Homma kävi taitavasti kuin kermavaahdon levitys kakun pinnalle.
Kaivannoista nousi kiviä, suuria kiviä. Olin ihastuksissani – aah! Tässä kulkee yksi sellainen uudelle paikalleen kasvihuoneen lähistölle.
Aion ensi keväänä tehdä joriineille ikioman kasvupaikan ja mitkä ovatkaan kauniimpia ryhmässä kuin isot kivet. Tästä se alkaa!
Olimme isännän kanssa suurella vaivalla siirtäneet kaksi vuotta sitten tulotien varteen ison järkäleen, joka kuitenkin näytti mielestäni lähinnä hautakiveltä. Puuttui vain teksti ”Tässä lepää…” Nyt kaivuri nosti entisen kiven ylös…
…ja asetti taitavasti uuden, päältä aivan tasaisen järkäleen, vinon tilalle. Ei mitään sotkuja, kivet vaan vaihdettiin. Voi että olen iloinen!
Nyt sen päällä lepattaa ulkotuli, jonka kauniin sementtiruukun sain ystävältän Saijalta viedessämme kanoja talvihoitoon. Ihana lyhty ja ihana kivi! Kiitos!
Kyllä on tyytyväinen mieli kun on saatu niin paljon hyödyllisiä asioita aikaan näinä viikkoina: Uusi vesipumppu toimii hienosti ja pihaan on ilmestynyt kauniita asetelmia leikkimökistä kiviryhmiin. Kiitos kaikille osallisille!
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 
Kyllä se on niin, että taitava kaivinkoneen kuljettaja saa aikaan mahtavaa jälkeä vaikka niin isoista vehkeistä onkin kysymys. Kivetkin siirtyvät kuin itsestään 🙂 Itse tykkään kans kivistä paljon ja kiva on tuo kiviryhmä kasvihuoneen vieressä.
Ihailen aina tädin luona käydessäni hänen pihansa sileitä kallioita. Mutta ei ole meillä niitä, täytyy tyytyä irtokiviin!