Liitelen vieläkin jossain oopperatalon katon rajassa, mahtavien sointujen seassa. Oli NIIN upeaa kokea Carmen! Hetkittäin tunsin ajan miltei pysähtyvän. Vai toivoinko vaan niin…
Vaikka olenkin seurannut toisinaan televisiosta oopperoita, en ole ikinä yhtäkään livenä nähnyt. Operetteja muutaman, mutta emme ole koskaan käyneet ooperassa. Nyt pikkusisko oli kutsunut meidät vierailulle Helskinkiin ja oopperatalo oli yksi käyntikohde. Se suuri orkesteri, kuoro, aariat, lavastus ja puvustus – ihan kaikki. Olen vieläkin kuin sumussa yltäkylläisen nautinnon jäljiltä. Voi miten ihanaa!
Kävimme syömässä intialaisessa ravintolassa, sekin uusi kokemus. Niin herkullista!
Muutama outlet-myymälä, kaksi kirpputoria sekä runsaasti kauniita merimaisemia.
Yleensä ajamme kiireellä Helsinkiin, että ehtisimme ajoissa laivaan tai lentokentälle. Nyt kerrankin oli aikaa ajella omaan tahtiin, poiketa sinne, minne mieli teki. Niinpä kävimme menomatkalla Rönnvikin viinitilalla…
…sekä Aleksis Kiven syntymäkodin pihapiirissä…
…ja kuolinmökillä.
Kun eilen – illan jo pimetessä – ajelimme kotiin, tuntui siltä, kuin olisimme olleet monta päivää lomalla ulkomailla: Reilun vuorokauden irtiotto arjesta – maalaishiirien vierailu kaupungissa – oli saanut ihmeitä aikaan. Kiitos!
Tästä portista haluan kävellä sisään vielä joskus uudestaan.
Hyvä on välillä irtautua päivän töistä. Oletkin ahkeroinnut koko kesä.
Antoisa päivä teillä.
Olisi kiva käydä tuolla Aleksis kiven kodissa.
Hyvää pyhäpäivää sinulle!
Kiven syntymäkoti on avoinna vain hänen syntymäpäivänään, muulloin sopimuksen mukaan. Kuolinmökki sen sijaan on yleisemmin auki.
Onpas ihana kuva sinusta! Olet nuorentunut!!
Carmenko sen teki? Uskon että nautit. Sinullakin rankat kokemukset takana…kun niistä selviää, nuorentuu. Eikö vain?
Kiitos, Leila! Carmen antoi tälle viikolle hurjasti energiaa, mutta jos tarkoitat hattukuvaa, niin se on otettu Avoimet Puutarhat -tapahtumassa meillä. Se oli ehkä kesän hauskin ja virkistävin päivä!