Kirjoitin aiemmin, että viisi vuotta vanha mansikkamaa oli tänä kesänä surkeassa kunnossa. Sen oli aika väistyä ja muutama viikko sitten laitoimmekin isännän kanssa mansikkakankaat uuteen paikkaan, loivaan itärinteeseen. Kesantona ollut maa käytiin viime kesänä läpi Roundupilla, aurattiin syksyllä ja tämän kesän alue on ollut avokesantona. Eiköhän siitä nyt ole viimeisetkin torjunta-aineen jämät kadonneet, sillä varmuutta on maksimoitu ylimääräisellä vuodella.
Ensin lannoitimme mansikkamaan syyslannoitteella. Sitten haravoimme kaksi multariviä hiukan koholleen muusta maasta, levitimme 2-metrisen kankaan ja peittelimme reunat. Näin se on nyt odotellut muutaman viikon, toivottavasti viimeisetkin rikkaruohot ovat näin nääntyneet kankaan alla valon puutteeseen.
Tässä on kyllä painavasti sanottava, että ei kannata ostaa halpaa, ohutta mansikkamuovia. Meillä, entisellä maalla, se hajosi jo ensimmäisenä kesänä, eikä tilannetta yhtään parantanut kuovien ja fasaanien kuopsuttelu. Isot riekaleet vain heiluivat tuulessa. Niitä sitten yritimme paikkailla useaan otteeseen. Eli mansikkakangas on tämän tyypin katteista paras! Toinen rivipari jäi vielä keskeneräiseksi, sillä kun ei ole lainkaan kiire. Jatkan vasta ensi kesänä viljelmää rönsytaimista, joita kasvattelen viilipurkeissa niin kuin täällä aiemmin kerroin.
Sunnuntaina istutin ensimmäiset 50 kappaletta Polka-mansikkaa ja kolmisenkymmentä Honey-lajikkeen tainta. Taimiväli oli 45 senttiä. Leikkasin kankaaseen ristiviillot aina kunkin taimen kohdalle ja sitten vaan varovasti paakkutaimi täsmälleen samaan syvyyteen, kuin missä se on tähänkin asti kasvanut. Istutus on tarkkaa: Liian syvässä taimi kituu, kuivuminen sekä huono kasvu ovat puolestaan uhkana liian matalaan istutetuille.
Uusi mansikkamaa
Ensi kesänä ei satoa saada, mutta tärkeintä onkin kasvatella seuraavan kesän kukka-aiheet. Vielä täytyy kuitenkin heitellä välialueelle ruohikkosiemeniä ja sitten koko projekti voi jäädä talvea odottamaan. Ja hei, se yksi tärkeä juttu: Ruohosiemenseoksessa ei saa olla mukana valkoapilaa!
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 
Kylläpä olette upean mansikkamaan rakentaneetkin! Tuo rikkakasvien hävitys on uskomattoman tärkeä juttu!
tuksu
Rikkakasveista on kyllä kokemusta… Ja valkoapilasta, joka rönsyili pitkin muovia mansikoiden luo!
Onpas hieno mansikkamaa! Ajattelin itse alkaa elvyttämään mummun ja papan vanhaa mansikkamaata, joka on ollut heinän peitossa jo kolme vuotta. Siellä ne silti vielä mansikkaa tekevät, mutta kukaan ei niitä pitkän ruohikon seasta viitsi poimia. Ehkä itsekin rohkaistun ja vetäisen sen maan vielä tuolla Roundupilla. Jäin muuten lukijaksi blogiisi, täältä tulee varmasti löytymään valtavasti inspiraatiota ensi kesää varten! 🙂
Tervetuloa! Toivottavasti löydät tarvitsemiasi tietoja.Ihana asia, jos voi jotakuta auttaa!