Muistatteko vielä, kun keväällä (klik) valittelin Norjanangervo-aidannetta? Sitä, kuinka surkea se oli ja että katkaisemme kaikki pensaat heti kukinnan jälkeen? Niin tehtiin silloin ja miten siinä sitten kävi?
Nyt, sadepäivänä kuvattuna, kasvu on näin upeaa! Eli oikein hyvä juttu. Norjanangervon VOI mainiosti leikata kukinnan jälkeenkin.
Entä sitten hanhikit? Osa vanhoista, liki 20-vuotiaista pensaista oli erittäin huonoja ja puutuneita. Isäntä otti raivaussahan ja suhautti kunkin valopylvään edessä ja sivuilla olleet kolme huonoa puskaa aivan mataliksi. Vain pylvään taakse jäi neljäs, kunnolla kasvava ja myöhemmin istutettu pensas. Tässä vaiheessa pelotti ja näytti muutenkin tosi surkealta, sillä kasvu oli jo reippaasti alkanut, kuten kuunliljoista näkee.
Mutta mitä pensaille kuuluu nyt? Katsopa kuvaa, uskoisitko samaksi paikaksi? Kasvua on liki 40 senttiä ja kukinta alkaa kohta. Eli tämäkin oikein hyvä juttu.
Seuraavaksi joriinit. Yhden juurakon otin sisälle esikasvatukseen ja aioin saada siitä upean komistuksen avoimeen puutarhapäivään. Miten kävi? Upea on lehdistö, vaan missä kukat? Taisin lannoittaa innoissani liikaa… Ei siis hyvä juttu ollenkaan.
Jopa kasvimaalle kesäkuun alussa pikaisesti kuoppaamani pienet juurakot kukkivat… nyyh…
Ja tämä Karkkilan joriini, jonka niin ikään istutin kellarista suoraan maahan, on näin upea! Terveiset Sinikalle, jolta juurakon sain!
Keväällä posti toi kirjeessä minulle siemenpussin, jossa luki ”Piiankieli”. Kylvin tuon minulle vieraan kasvin siemenet kasvimaalle ja miten SIINÄ kävi?
Aah, tätä suosittelen kaikille! Mikä hieno väri! Hyvin moni avoimessa puutarhassa vieraillut ihasteli tätä sinistä läiskää ja tiedusteli, mistä kasvista on kysymys. Kiitos siemenistä, Eija-ystäväni!
Tällaisia ihmetyksen aiheita tällä kertaa. Kasvien ja siementen kanssa puuhailu on usein onnen ja sään armoilla: Tulee mitä sattuu ja tapahtuu mitä milloinkin. Mutta se juuri onkin mielenkiintoista.
Aivan ihana juttu! Kukat ja kasvit ilahduttavat aina ja yllättävätkin 🙂
Mukavaa viikonloppua!
tuksu
Kiitos, Tuksu! Hyvää viikonloppua sinullekin!
Ovatpas kasvaneet pensaat hyvin vaikka leikattu onkin. Leikkaus on tainnut tehdä hyvää 🙂 Kauniita kukkapenkkejä sinulla kyllä on.
Yllätyin itsekin, sillä aiemmin olemme leikanneet ne jo varhain keväällä!
Uskaltaiskos itsekin saksia norjanangervot alas ensi keväänä.. ovat tosi isot ja aika pahasti ränsistyneet. Kasvavat vaan varjon puolella ja pelkään, että kuolevat kokonaan, jos leikkaan. Samoin hanhikkini myös vähemmän kauniita enää..
Olemme 20 vuoden aikana leikanneet hanhikit kolmeen kertaan 10 sentin tappeihin, varhain keväällä, ennen lehtiä. Nyt päätös tehtiin vasta lehtien puhjettua, kun huomasimme surkeuden kokonaisuudessaan. Silti onnistui! Norjan angervo on meikllä ja mummolla niin ikään leikattu varhain keväällä, aina on onnistunut. Nyt tehtiin poikkeus siinä, että leikattiin vasta kukinnan jälkeen ja hyvin sujui, kuten kuvasta näkyy. Mutta jos pelkäät varjoisan kasvupaikan vaikuttavan, voit ehkä kokeilla jossain kohtaa jollain reunalla tai huonommin näkyvällä paikalla?
Moikka ! Kiitos terveisistä. Omani ovat komeassa kukkaloistossa, Toivakan punainen muiden mukana.
T Sini
Hieno juttu! Nyt on ollut kyllä suotuisa kesä. Täytyy jatkossa minunkin suunnitella tuonne kukkapenkkeihin ihan vaan joriintilat, perennojen sekaan.