Kulttuuria ja kanaterapiaa

Kesäaikaan saa nauttia kaikenmoisesta kulttuurista ihan täällä kotipaikkakunnallakin. Varmaankin yksi upeimmista illoista oli viimeviikon perjantain Semmarien konsertti. Tästä linkistä löydät Suur-Keuruussa olleen kuvan tapahtumasta, itselläni ei valitettavasti ollut kameraa mukana. (Täältä voit kuunnella yhden esitetyistä kappaleista, niin tiedät mistä suurinpiirtein on kysymys.) Vanhan pappilan miljöö, järvenrantaan laskeva nurmikko jolla tuhatkunta iloista kuuntelijaa ja eläytyjää – osa huopien päällä maaten, osa penkeillä. Ja mahtava meno lavalla. Helteinen sää kruunasi hienon illan.

Eilen istuin iltasella pitemmän aikaa kanaterapiassa. Pikkutipuille on kasvanut jo kauniita höyheniä, varsinkin siipiin. Neljällä on pyrstö uhkaavasti törröllään – ovatkohan kukkoja? Kahdella on melko pienet ja enemmän alaspäin suuntautuvat pikkiriikkiset pyrstösulat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun poistin pieniltä etuaitauksen, muiden oli tietenkin heti tultava tutkimaan tilannetta. Saattaisihan olla, että jotain herkullisempaa olisi senkin aidan takana.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAPieniä vähän ensin pelotti ja emokin varoitteli isosta vaarasta  – no, isihän se siellä vaan oli – mutta sitten pikkuiset menivät turvaan siiven alle. Multakylpykin onnistuu täällä silkkihöyhenten suojassa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pilkku-Lotta ja Maijukka ovat kesyimmät ja tulevat jo ovelle vastaan. Aidan takana ruoho olisi niin vihreää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Rouva mustissaan on menossa munimaan – ehkä. Välillä se vain luulee niin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta se, mikä herätti eilen mielenkiintoni, oli Siiri-neidin ja Kalle-kukon suhteen kehittyminen. Siiri on kasvanut kauniiksi nuorikoksi…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

…täyttää pian viisi kuukautta ja tulee aikuisen ikään. Sen on Kallekin huomannut: Tähän saakka se on ajanut liian lähelle tulleen ja alimmaisena nokkimisjärjestyksessä olleen lapsosen perimmäiseen nurkkaan, mutta ei tänään. Siirikin oli selvästi kiinnostunut Kallesta: Se nokki vesiheinää aivan sen jalkojen juuressa pelkäämättä hätistelyä, höyhenet pyyhkäisivät ohimennen toisiaan. Kalle suki sulkiaan ja selvitteli kurkkuaan, meni sitten lepäämään aivan Siirin viereen, joka muka nukkui silmät kiinni kannon päässä. Vanhemmat rouvat, lempivaimot Saimi ja Pilkku-Lotta,  olivat aika närkästyneitä: Töyhtöpäinen Saimi nipisti Siiriä ohi mennessään siiven sulista oikein kunnolla ja Pilkku-Lotta teki takaa päin yllätyshyökkäyksen. Ei tosiaan ole  kanallekaan helppoa katsella nuoren ja norjan neitosen kehitystä mahdollisesti jopa isännän lempivaimoksi!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Siiri ja Kalle

Mutta Kalle-paran nokka on jälleen alkanut kasvaa. Voi harmi! Toivottavasti ongelma ei periydy pikkuisille!

Advertisements
Kategoria(t): Kanala Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Kulttuuria ja kanaterapiaa

  1. tuksu sanoo:

    Ihana juttu kanalasta taas kerran 🙂
    Tulee niin ”tutuksi” noiden kanssa, tarinasi myötä.
    Kiitokset ja mukavaa keskikesän iltaa sinne 🙂
    tuksu

  2. Riitukka sanoo:

    Olipa taas niin mukavaa luettavaa ja katsottavaa kanalastasi, teatterissa tosiaan. Viihtyisin minäkin siellä!

  3. Nettimartta sanoo:

    Meillä on samat aatokset. Minun mottoni on: onni on arjessa.

    Sulla on paljon kaunista ja herkullista pihapiirissäs ja läheiset rakkaat.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s