Eilen Multian kauniissa kirkossa, kauniin arkun äärellä, kesän lämmössä:
Kaunis päivä – kauniit muistot. Työntäyteinen elämä – nyt syvä rauha. Kiitos ja kaipaus sydämissämme. Hyvää ja aina auttavaista anoppia muistaen miniäsi Riitta.
”Kun pitkän elämän elää saa, voi tyynesti uneen nukahtaa.”
Lämmin osanottoni.
Jälleen näkemisen toivossa on hyvä elää.
Sylvi, kiitos! Anoppi oli jo 93-vuotias. Kauniisti pääsi lähtemään kauneimmassa keväässä.
Lämmin halaus! On raskasta, kun menettää rakkaan ihmisen. Muistot ovat ja niitä ei kukaan ota pois. Itseäni ainakin on lohduttaneet kauniit muistot!
tuksu
Kiitos, Tuksu. Sinullakin on lähimuistissa omaisen menetys. Muistot eivät tosiaan katoa ja monen monet kerrat meillä vieläkin tehdään Taimi-anopin resepteillä herkkuruokaa!