Kaksi vuotta bloggausta

Kaksi vuotta on piakkoin  kulunut blogikirjoittelun merkeissä. Ihmettelen itsekin, miten jutun aiheita myös talviaikaan putkahtelee – en ole, ainakaan toistaiseksi, ehtinyt vaipua talviuneen. Vuosi sitten vävy latasi minulle WordPressin oman ohjelman, joka seuraa kävijöitä eri maista – hurjan mielenkiintoista! Lippurivistö kasvaa ja kasvaa – sitä on todella mukava tutkia. Tällä hetkellä vierailijoita on ollut 81 eri maasta. Ihmeellistä. Suomi tietenkin johtaa, seuraavana Ruotsi. Sitten tulevat aika rinta rinnan USA ja Iso Britania. Hännillä on yksinäisiä seikkailijoita esimerkiksi näistä maista: Sri Lanka, Venezuela, Irak, Bolivia, Tansania, Uganda ja Oman.  Tämä kuva on otettu  pari kuukautta sitten silloisesta tilanteesta – muutama uusi maa on senkin jälkeen ”tummunut”. Odotan mielenkiinnolla, saanko joskus kartan ihan täyteen!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Luetuin blogiteksti on edelleen ”Suolainen piirakka”. Sitä on katsottu yli 6500 kertaa. Seuraavaksi tulevat ”Lipstikkakeitto” 4500 hakukertaa, sekä  ”Viiniköynnös”, ”Marjatuomipihlaja” ja ”Raparperijuoma”, kullakin noin 2500 lukijaa. Vilkkaimpana päivänä, 20.5.2012, klikkauksia Riitan puutarhaan oli 1048.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kotijärven kesää

Kirjoittaminen oli aluksi tärkeää minulle siksi, että se tarjosi pakoreitin pois harmaasta arjesta: alzheimeria sairastavan äitini vihaisen katseen ja syyttävien sanojen luota. Se avasi reitin aurinkoiseen puutarhaan, missä pelon ja ahdistuksen kurkkua kuristava tunne ei enää tuntunutkaan. Paikkaan, missä sain olla oma itseni: Äiti, puoliso, Mikaelin mummo ja kodista sekä puutarhasta innostunut kotiseudun paluumuuttaja. Nyt nuo raskaat viimeiset vuodet ovat ohi, mutta blogi ehti ikään kuin juurtua. Se tuo minulle edelleenkin iloisia hetkiä elämään. Jos pystyn jakamaan muille  jotakin omasta, vähäisestä tietämyksestäni ja hiukan runsaammasta elämänkokemuksestani, niin hyvä on. Se riittää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suurin ilo on Mikael

Kiitos teille, jotka jaksatte kommentoida tekstejäni. Palautetta on aina yhtä mukava lukea. Kiitos kaikille muillekin, jotka kuljette blogiystävinä tai satunnaisina vierailijoina rinnallani  Riitan puutarhan käytävillä tai muilla poluilla. Jakamassa kanssani elämän iloisia ja surullisiakin asioita. Kuten ennenkin: Suurella sydämellä, juuret syvällä kotipellon mullassa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mainokset
Kategoria(t): Sekalaista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

12 vastausta artikkeliin: Kaksi vuotta bloggausta

  1. metsätonttu sanoo:

    Jatka edelleen Riitta! Jotakin mystistä ja mukaansatempaavaa tässä on! Ihminen haluaa kuitenkin olla olemassa. Tämäkin on yksi tapa, vaikka enemmänhän kirjoittaminen on terapiaa itselle, uskon että sinullekin! Ja mukavaa luettavaa kirjoittelet! Kiitos siitä!

    Lipstikkakeitto on varmaan vertaansa vailla. Minulta taas menehtyi lipstikka, jonka istutin terassin viereen. En ymmärrä mitä sille tapahtuu.

    • Kiitos itsellesi, Metsätonttu, omista teksteistäsi. Mielellänin niitäkin luen!
      Lipstikan kuolemista ihmettelen kun se tuntuu niin sitkeähenkiseltä. Ehkä kasvupaikka oli kuitenkin sopimaton. Olisinpa tiennyt, niin olisin viime kesänä tuonut tullessani juurakon!

      • metsätonttu sanoo:

        Kiitos! Minulla itselläni oli aikoinaan komea puska, josta olen jakanut pitkin kylää. ystävilläni on nyt komeita puskia, joista he mielellään antavat. Mitä opimme? Aina kannattaa jakaa!

      • Perennojen ja muiden monivuotisten jakaminen on ihan sitä parasta! Saapa nähdä, miten sinulta saamani päivänlilja ensi kesänä kukoistaa.

  2. metsätonttu sanoo:

    Muuten, minäkin olen ihmetellyt noita eri maita. Onko siellä suomlaisia, jotka lukevat meidän tekstejä vai voiko googlekääntäjä kääntää kieliä niin hyvin, että niistä tulee luettavia? Ihmettelen vain… Oletko saanut mistään maasta kommenttia?

    • Luulisin, että suomalaiset lukevat blogeja ulkomaillakin. Sitten on kuvahaun perusteella käyntejä ja varmaan monta ”eksymistä” ja mikesei ihan tahallista yritystä haitta-ohjelmien lähettämiseksi. Ne menevät suoraan omaan lokeroonsa, mutta mielestäni saattavat näkyä lippuina. Kommentteja en ole saanut muualta paitsi tutuilta henkilöiltä.

  3. sinikka sanoo:

    Iltaa Riitta ! Onpa aika kulunut nopeasti. Kävin juuri kellarissa ja kastelin juurakot. Hyvältä näyttää, Toivakankin daalian kunto tarkistettu ja kevättä sekin jo odottaa.
    Käyn blogissasi säännöllisesti seuraamassa touhujasi, kommentointi jää vähemmälle. Oma lemppariohjeesi on ehdottomasti lipstikkakeitto, pakasteessa vielä pariin soppaan ainekset. Mikaelin kuvia on myös kiva katsella.
    Terveisin Sinikka

    • Kiva kuulla jälleen sinusta, Sinikka! Joriinit yhdistivät meitä… Milloin muuten haet ne kellarista? Viime keväänä otin omani huhtikuun lopulla suoraan kasvihuoneeseen. Edellisenä keväänä kasvu oli liian pitkää lasikuistilla…

      • sinikka sanoo:

        Moikka ! Minulla ei ole kasvihuonetta. Tuon ne kellarista ylös aurinkoiselle verannalle toukokuun puolenvälin kieppeillä ja kuun lopulla maahan. Jos yöhalla uhkaa versoja, peitän ne kaksinkertaisella hallaharsolla. Jos kellarissa kasvanut kalpeita versoja, ne surutta poikki – niihin ei tule kukkia. Sitten vaan odotellaan ja joskus kastellaan ja lannoitellaan.
        T Sini

      • Tuohan kuulostaa hyvin järkevältä. Teenkin sitten niin! Ei onneksi vielä kiireitä…

  4. Nettimartta sanoo:

    Sulla on hurjan paljon lukijoita, eikä kyllä yhtään ihme. Sun kuvat ja jutut on juurevia ja niistä tulee hyvän mielen lisäksi arvokasta tietoa. Kirjoitellaan!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s