Loppiaisen” luumukräämi”

Perinteitä, perinteitä ja jälleen perinteitä. Joulun vietto loppuu Loppiaiseen ja silloin meillä on lapsuudestani saakka ollut  jälkiruokana AINA luumukräämiä.  Ollut varmaankin sota-ajoista lähtien. Luumukiisselin voit tehdä vaikka tällä reseptillä, mutta sitten se tärkein: Päälle paljon kermavaahtoa ja kanelia! Muistan vieläkin, kuinka ylpeä olin, kun jossain vaiheessa pikkutyttönä sain ripotella tuon kanelin kauniissa lasimaljassa olevan kiisselin koristeeksi. Se yritettiin ripotella ruudukoksi, mutta nykyisin tuo tapa on meiltä jäänyt. Olkaa hyvät, hyvää jälkiruokahalua!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Joulu on siis siivottu pois. Kuusenkoristelaatikko on myös perinne: Siihen säilöin ensimmäisen kodin joulun koristeet vuonna 1973. Otin jo silloin tavaksi kirjoittaa kuusen riisumispäivän ylös laatikon kanteen – niin oli äitinikin aina tehnyt. Nykyisin lisään myös pakkaslukemat. Tämän päiväkirjan mukaan kylmintä on ollut vuonna 2009, silloin -25 astetta, ja lämpimintä vuonna 2004, vain kolme pakkasastetta. Laatikko on ollut käytössä  kuudessa eri kodissamme, tämä nykyinen taitaa olla aikalailla viimeinen. Ellei nyt sitten vanhustentaloon saa viritellä omaa kuusta…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jamppa-kissakin osallistui aktiivisesti kuusen riisumiseen. Edelliseen Katti Konoseen verrattuna tämä kissa oli hyvin armelias: Se ei pudottanut yhtään palloa eikä tainnut edes käydä juomassa vettä kuusenjalasta. Aikaisemmin alaoksat piti jättää koristeista tyhjiksi, Kononen olisi yöaikaan muutoin ne hukannut. Yleensä löysin juhannussiivoissa sohvan alta vielä viimeiset pallot!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Syksymmällä bongasin jostakin kaupasta tukevan oloisen kuusenjalan, johon mahtui lähemmäs viisi litraa vettä. Olen edelleen oikein tyytyväinen! Pohjassa lukee Cinco plastics. Kuvassa on myös vanha mallimme, joka sekin on muuten hyvä, mutta vesitila oli vain muutaman sentin korkuinen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ja vielä viimeiseksi Kalevantulen kynttilähehkutusta: Kuvan valkoinen kynttilä on palanut pöydällämme päivittäin koko joulun ajan, jokaisena päivänä. Sitä ei ole yhtään huollettu, mutta silti se ei ole valunut lainkaan. Reunat kääntyvät itsestään nätisti sisään päin ja kaikki steariini tulee liekin käyttöön. Korkeus on ehkä  jo himpun verran puolen välin alapuolella, mutta eipä saatu loppiaisenakaan tätä kynttilää loppumaan!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mainokset
Kategoria(t): Sekalaista Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Loppiaisen” luumukräämi”

  1. sylvi ja Sulo sanoo:

    Teillä on kivat perinteet.
    Tuohon edelliseen postaukseen, niin täällä ruotsissa joulun päättyy,
    Tjugondedag Knut. Silloin kuusi ryöstetään, niinkuin täällä sanotaan Julgrans blundering.

  2. metsätonttu sanoo:

    Tämä talo oli ilman kuusta, löysin hyvän ihan läheltä, mutta säästin sen ensi jouluksi. Kissat olisivat siitä varmasti pitäneet, mutta onpahan jotain uutta ensi talvena sitten. Onnistuskohan tuo kräämi ihan luumuhillosta?

    • Varmaan muuten, ellei ole liiaksi sokeria. Jos joskus vielä saan mummolan luumupuusta jotain satoa (puu paleltui toissatalvena), niin kokeilen itsekin vaikka pakastetuista!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s