Ystävät toivat joulutunnelmaa. Kiitos!
Kuusen koristelun jälkeen maisteltiin glögiä. Mikael mietti uutta makua: pohti, oliko se hyvää vai ei…
– olihan se! Oikein herkullista, manteleineen ja rusinoineen. Aikuisten glögilasista.
Eikä hän yhtään pelännyt joulupukkia, vaan toivotti reippaasti: Tervetuloa! Jamppa-kissa tunnisti pukissa jotain tuttua ja hyppäsi syliin. Mitenkähän se niin arveli?
Yksi hauska lahja oli pikkiriikkinen Ifolor-valokuvakirja puuhasteluista mummolan pihapiirissä. Taisi olla monta traktorin kuvaakin! Sitä tutkittiin enon kanssa pitkään, ennen kuin muita paketteja jälleen availtiin.
Käytiin myös Multialla Taimi-mummoa tervehtimässä. Mikael soitti hiukan puhattia (siis huuliharppua) mummolle, vaikka vähän jännittikin, kun mummo vaan makasi vuoteessa.
Pakkassää ei sallinut pitkiä ulkoiluja, mutta illalla päästiin kuitenkin hiukan kokeilemaan hiihtämistä, ensimmäistä kertaa.
Otsalampun kanssa oli jännittävää puuhailla pimeällä pihalla. Lumikolalla kipattiin juuri samalla tavalla kuin pappa!
Pieni Mikael jouluvieraana – siinä se mummon ja papan paras joululahja. Sydän on niin täynnä kiitollisuutta Mikaelista, joka tässä kuvassa näyttää teille kaikille, kuinka paljon mummi häntä rakastaa.
NÄIN paljon!
