Piparipäivä teemalla ”niin kuin aina ennenkin”

Tuntui aika yksinäiseltä leipoa tänään pipareita. Usein nuoret ovat olleet mukana, mutta nyt oli vain isäntä taikinaa popsimassa. Olen iät ajat tehnyt joulupiparit Paraisten piparien ohjeella, joka itselläni on 1970-luvun alusta. En ole seurannut, onko resepti muuttunut vuosien varrella, sillä tähän vanhaan olen ollut oikein tyytyväinen. Ensin piti kuitenkin valmistella piparinleipomisrekvisiitta, tarkalleen juuri niin kuin aina ennenkin.

Omiin rituaaleihini kuuluu kynttilän lisäksi Mariah Careyn vanha joulukasetti, jota nykyisin on CD:näkin saatavilla. Pohdiskelin äsken, miksi juuri nämä laulut, miksi ei joku monista varastossa odottavista suomalaisita joululevyistä? Tulin siihen tulokseen, että koska jouluun on vielä aikaa, en ilmeisesti ole tässä vaiheessa halukas kuuntelemaan sitä oikeaa joulumusiikkia. Tämä amerikkalainen jouluhössötys on tähän tilanteeseen minulle juuri se oikea.  Rauhallisempiakin kappaleita kasetilta löytyy, mutta kuunnellaan nyt vaikka tätä vauhdikasta laulua.

Paraisten piparkakut

• 250 g voita
• 200 g sokeria
• 100 g siirappia
• 1 tl kanelia
• 1 tl inkivääriä
• 1 tl neilikkaa
• 2 tl hienonnettua pomeranssinkuorta
• 1 muna
• 2 tl ruokasoodaa
• 500 g (käytin Pirkan pullajauhoja)

Mittaa siirappi ja mausteet pieneen kattilaan ja kiehauta. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi, lisää muna hyvin vatkaten. Kaada sekaan hiukan jäähtynyt mausteseos, johon olet juuri sitä ennen sekoittanut soodan. Lopuksi jauhot, jätin punnitusta 500 g määrästä pari desiä käyttämättä, varmuuden vuoksi.  Tämän kaiken tein toissapäivänä, taikina odotti hyvin peitettynä viileässä.

Kaavilointi sujui näppärästi kahden silikonialustan välissä: Alla paksumpi leipomisaulsta ja päällä ohut paistoalusta. Ei tarvinnut yhtään jauhoja ja kuviot irtosivat erinomaisesti.

Kysymys: Kenelle nämä traktorit on ajateltu? Vastaus: Ennen ne leivottiin esikoiselle, nyt myös Mikaelia varten.

Uunin lämpö oli 200 astetta ja yksi pellillinen oli siellä aika tarkalleen kahdeksan minuuttia. Puolessa välissä käänsin sen, tasaisen tuloksen varmistamiseksi. Koska leivottaessa laskutilasta on usein puutetta, tämä kokoon taitettava, tukeva metallihyllykkö on hyvänä apuna. Siinä voi säilyttää sämpylät ja pullat kohoamisen aikana tai sitten paistetut pelleillään jäähtymässä. (Tarkkaile kuitenkin, sillä paistuminenhan  jatkuu vielä jonkin aikaa kuuman pellin päällä!) Kuvassa ylin taso on osaksi nostettu ylös havainnollistamaan säilytysasentoa, tasoja on yhteensä neljä.

Nyt meillä on joulun tuoksu. On aina tähän aikaan, sillä esikoisen syntymäpäivänä piparkakut ovat meillä aina ennenkin tuoksuneet. Niitä on aina ennenkin säilytetty tässä rasiassa, sieltä lapset niitä osasivat aina ennenkin viileältä lasikuistilta etsiä. Mikael ei kätköä vielä tiedä, mutta odottelen toiveikkaana, että saan pikkumiehen lomalle leipomaan uusia pipareita, sitten lähempänä joulua. Pikku Myy ja Muumi kun jäivät kissamuotin ohella käyttämättöminä odottamaan. Odottamaan ihan vaan sitä erityistä päivää. Jospa mummun kanssa leipomisestakin tulisi perinne, jota aina ennenkin  tehtiin. Siinä tämän mummun harras joulutoive tontuille! ”Let my wish come true: All I want for Christmas is You!”

Advertisement