Tässä viimeisessä omenaisessa keittiöpostauksessa muistutan aluksi omenariisipuurosta. On se vaan hyvää! Mikaelkin tykkää todella paljon. Prinsessojen keittokirjassa sen resepti oli vuonna 1939 tällainen:
Omenariisipuuro
- 1 l vettä
- 1½ dl puuroriisiä
- 6 suurta omenaa kuorittuina ja pilkottuina
- 3-4 rkl sokeria
Keitellään, kunnes “puuro on parahiksi sakeata” eli vajaa tunti. Sekoitellaan aina välillä.
Tuossa vanhassa kirjassa, Ruotsin kuninkaan hovissa, ohje jatkuu näin: “Puuro nostetaan kulhoon ja pinta voidaan korstaa munanvalkuaiskuorrutuksella, joka tehdään kahdesta valkuaisesta ja 5 rkl sokeria. Kulho pidetään uunissa, kunnes marenki on vaaleankeltaista väriltään. Tarjotaan kylmän kermamaidon kanssa.”
Meillä riittää marengin sijasta ihan vaan kylmä kevytmaito, mutta mikä ettei tuollaista hienoa kuorrutettakin voisi kokeilla joskus!
********************
Sitten vielä yksi, itselleni uusi tuttavuus: omenaleivokset. Lissuhan näitä jo elokuussa paistoi ja ne näyttivät niin herkullisilta, että ajattelin itsekin kokeilla. Onneksi! Meillä tehtiin näin:
Omenaleivokset
- voitaikinalevyjä
- voiteluun muna
- omenaviipaleita
- pinnalle sokeria, kanelia, kookoshiutaleita, nokare hilloa
Leikkaa valmiit, suorakaiteen muuotoiset taikinalevyt puoliksi tai, halutessasi, pienemmiksi paloiksi. Voitele munalla, ripota kauttaaltaan päälle hienoa sokeria. Pane keskelle lusikallinen omenahilloa tai muuta vastaavaa, asettele sille 3-4 omenaviipaletta kauniisti vierekkäin. Ripottele omenoiden päälle hiukan sokeria, kanelia ja kookoshiutaleita. Paista 200 asteessa parikymmentä minuuttia tai kunnes ovat kauniin värisiä.
Aah, herkkua, herkkua… Pakastin leivokset pellillä ja säilöin jäisinä muovipusseihin. Nam, miten hyviä ovat silloinkin, hiukan lämpiminä! Kiitos, Lissu, taas kerran ihanasta vinkistä! Näitä teen tänä syksynä varmasti vielä uudestaan ja ehkä talvellakin! Omenalohkojahan voisi pakastaa…
Omenaleivokset oli kyllä mielettömän hyviä. Suosittelen lämpimästi!
Kiitos, Reetta, kommentista! Onneksi huomasin, kun meinasivat jäädä pois kotimatkastanne…