Pihlajanmarjahyytelöä makeapihlajasta

Tilasin neljä vuotta sitten jostakin taimistosta, muistaakseni Kauppila,  makeapihlajan. Sitä markkinoitiin silloin nimellä ”Magiapihlaja”, taitaa siis olla Virosta. En ainakaan muista sille muuta nimeä. Tämä meidän pihlajamme pitäisi kasvaa vain korkeintaan parimetriseksi  pensaaksi – eri risteytymillä pituus on erilainen. Jänis popsi sen heti ensimmäisenä vuonna aivan matalaksi, sen jälkeen olemme suojanneet pihlajamme. Löydät halutessasi lisää tietoa tästä terveellisestä marjakasvista esimerkiksi täältä.

Lehdistö on hiukan erilainen tavalliseen kotipihlajaan verrattuna ja se on nyt saamassa kauniin syysvärin. Marjat ovat isompia ja tummanpunaisia, lähellä karpalon punaa.

Nyt saimme ensimmäisen kerran satoa, mutta enpä kovin makeiksi marjoja kehuisi.  ”Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista”  – mitähän lie sanoisi näistä?  Ehkä niitä voisi muutaman syödä siltäänkin…no, juuri ja juuri…

Päätin joka tapauksessa tehdä ne hyyteköksi Markku-ystävän ohjeen mukaan:

Pihlajanmarjahyytelö

  • 1 kg pakastettuja pihlajanmarjoja
  • 500 g happamia omenakuutioita
  • 800 g sokeria
  • 6 dl vettä

Marjat kannattaa tosiaan ensin pakastaa, se vie terää kirpeydeltä. Keitä niitä ja omenoita vedessä 10 minuuttia, painele kevyesti siivilän läpi. Keitä mehua 5 minuuttia, sekoita sokeri sekaan vähitellen ja anna kiehua 15 minuuttia. Kuori vaahto ja purkita puhtaisiin purkkeihin.

Noin se siis olisi pitänyt tehdä, mutta minulle kävi näin: Lähdin muihin hommiin ja marjat jäivät hellalle hiljalleen muhimaan. Ne menivät omenoiden kanssa ihan mössöksi, koko neste puuroutui. Koska ne olivat muutenkin jo liian kypsiä, päätin käyttää hillosokeria. Jauhoin kuitenkin puuroni  ensin tällä vanhalla laitteella, johon kuoret erottuivat mukavasti, olisi ne kai voinut hurauttaa vain sauvasekoittimellakin.

Sitten sokeri ja noin viiden minuutin kiehutus – ja ihme! Tulipas siitä aikamoisen hyvää! Pihlajanmarja maistuu ihan mukavasti. Oletan, että tätä voi syödä liharuokien, vaikkapa riistan kanssa. Mutta te, jotka haluatte oranssia, tunnistettavasti pihlajanmarjan näköistä hyytelöä tai hilloa, tehkää se kotipihlajan marjoista, tarkkaan alkuperäisen ohjeen mukaan, niin onnistutte! Jospa sitten ensi syksynä minäkin taas yritän…mutta tässä vaiheessa ei muuta kuin terveiset ja kiitokset Markulle Helsinkiin!

Tuo liki kolmekymmentä vuotta vanha valokuva… ah ja voih niitä ihania aikoja, kun lapset olivat pieniä. Puolukkaretkellä siinä ollaan Oriveden metsissä ja vesselit kiipesivät ison kiven päälle… Nyt kiipeää Mikael jo kiven päälle!

Advertisements
Kategoria(t): Kokataan - Lisäkkeet, salaatit Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s