Vauhtia riitti

Viimeviikolla puuhailimme isännän kanssa monenmoista. Ensin siivoilin keittiön kaappeja ja totesin, että kaiken sortin rasioita on aivan liikaa. Tässä on tulos: KeuPa-kirppikselle lähti kaksi kassillista. Jospa ne joku sieltä tarvitsee ja näin kannattaa palloseuraa. Kaappeihin tuli ainakin hiukan lisää tilaa!

Kahtena sadepäivänä järjestelemistä jatkettiin vanhassa navetassa ja heinäladossa. Huh huh, pölyistä hommaa, mutta tulipahan tehtyä. Perunamaalla puolestaan on rutto alkanut ruskettaa varsia. Siikli, Velox ja Nicola olivat kovin kärsineen näköisiä, siispä varret nurin! Suvi näytti vihreämmältä, joten kasvakoon vielä viikon verran.

Talon eteläpääty kaipasi uutta Vinha-kerrosta, aurinko oli vuosien varrella tehnyt tehtäväänsä. Tikapuut, teline, pensselit ja vauhtikaksikko – neljässä tunnissa homma oli hoidettu. Hyvä me! Maalia jäi, joten taidamme jatkaa vielä toiselle seinälle.

Kummipojan perheeseen syntyy pian esikoinen. En yleensä ota esiin lankakeriä vielä tähän aikaan syksystä, mutta nyt on kypärämyssy aluillaan. Junasukat täytyy tietenkin myös neuloa, mukavaa puuhaa molemmat. Nuo kiemurat ovat näppäriä apuja, merkkaan niillä levennysten ja kavennusten paikat kerrosten laskemiseksi.

Perennoista piti kerätä kuihtuneita kukkia pois monta kottikärryllistä, mutta nyt alapihalla onkin taas ihan nättiä. Taustalla tyrnipensaita verkkojen piilossa – harakoille harmillinen juttu: Ensin rakennetaan harakkaristikko tähystyspaikaksi ja sitten estetään tyrniruokailut!

Sitten pieni katsaus muihin kukkijoihin: Syysleimut ovat jo parhaimman loistonsa loppupuolella, mutta kävin kuitenkin kuvaamassa. Tämä…

…ja tällainen…

…ja vielä tämä. Kauniita kaikki! Koska olen aiemmin taitellut varsia maljakkoon, ne kehittävät uusia nuppuja ja kukinta jatkuu.

Mutta ne hanhikit, ne kamalat risuluudat, jotka kesäkuussa vielä rumistivat tulotien kukkapenkkiä. Kuin taikasauvan heilautuksesta  hirviöistä on tullut kaunottaria. Siellä ne kukkivat valopylväiden alla vielä pitkään!

Marjoja on keräilty ahkerasti sekä puutarhassa että metsässä. Tässä aronioita, joista huomenna tulee hyytelöä, ne ovat siksi vielä hiukan raakoja. Viiniä varten ne saavat kypsyä pensaissa lisää.

Metsäsienet ovat kuitenkin toistaiseksi meiltä kadoksissa. Mutta voi ihmettä, yks kaks minulla olikin puoli ämpärillistä kanttarelleja. Voiko tällaisia ystäviä olla? Kyllä vaan voi…

 …sillä viinimarjat alapihalta olivat vaihtuneet kanttarelleihin. Sellaistakin vaihtotori-taikaa on joskus ilmassa! KIITOS, LISSU!

Kategoria(t): Koti, Perennat, Piha ja puutarha Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

5 vastausta artikkeliin: Vauhtia riitti

  1. Marietta sanoo:

    Minäkin aloitin tänään käsityöt. Junamatkalla kudoin pitkän pätkän tammikuussa syntyvälle lapsenlapselle tulevaa nuttua. Kypärämyssy ja junasukat vuorossa sen jälkeen, lankoja varattuna kaikkiin ja ehkä vähän ylikin…

  2. metsätonttu sanoo:

    Näyttää niin kauniilta ja linjakkaalta! Kiitos reseptistäsi, minäkin laitoin karvaiset koskenkorvaan uimaan.

  3. metsätonttu sanoo:

    Huomasin, että noin pitää minunkin pelastaa seinän vierestä valoa ja vettä kurkottamasta nuo saippuakukat. Niin kaunis on tuo ryhmä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s