Raahessa

Lähdimme parin päivän reissulle ystävien luokse Raaheen.  Nyt, kun äitini on terveyskeskuksessa hoidossa, voimme tosiaan lähteä tällaiselle matkalle hyvällä omallatunnolla. Olipa virkistävää! Meren ranta oli kaunis ja kalastajien verkot odottivat rannalla.

Ensimmäisenä iltana pääsimme tutustumaan naapurin Iiriksen metsäpuutarhaan. Hämärät, salaperäiset polut isojen puiden alla, kivipengerrykset, aidanteet, vesiaiheet, upeat kasvit – se kaikki veti ihan sanattomaksi. Mahtavaa! Yritin ottaa kuvia, mutta valon ja varjon vastakohdat olivat pienelle kameralleni liikaa. Liitän tähän kuitenkin muutaman kuvan, että vähän pääsette mukaan vierailulleni. Kiitos, Iiris, ja paljon intoa ja voimia puutarhasi hoitoon! Oli elämys tutustua siihen kaikkeen.

Eijan ja Heikin herkullisten tarjoilujen jälkeen – kiitos teillekin kaikesta –  lähdimme aamulla läheiseen Särkän perennataimistoon.

Sielläkin riitti näkemistä: Kaikki oli NIIN järjestyksessä ja kaunista. Selkeät nimilaput kasvupaikkoineen ja ohjeineen innostivat ostoksille.

Ja miten kävi? Hyvä, että matkatavarat mahtuivat autoon tämän perennamäärän jälkeen. Meikämummu vähän sekosi…mutta oli siellä mistä valita! Tarkkasilmäiset ehkä huomaavat, mitä aion istuttaa hävitetyn ruusuaidan tilalle, mutta kerron sen vasta projektin edetessä.

Mutta mitä sitten tapahtui, se oli ihmeellistä. Olen pitkin talvea seurannut ruusumuorin elämää ja hänen kesäkahvilahaaveidensa edistymistä. Ja sitten se sattuma: kahvila on Raahessa! Raahesta löytyvät myös Kastellin linnanrauniot, joka alun perinkin oli yksi käyntikohteistamme. Nyt suunnistimme ensin raunioille…

…sitten se, mitä meistä oli kostean metsän hyttyshyökkäyksen jäljiltä tallella, suunisti läheiseen Ruusumuorin kesäkahvilaan. Minulle tällainen kokemus, että tapaa ihan vieraan ihmisen, joka kuitenkin on tavallaan tuttu, blogiystävä, oli uusi. Ruusumuori, oli NIIN mukava tutustua, kahvi ja kakku olivat NIIN namia. Onkohan se resepti salainen?

Käykääpä muutkin Raahessa asioivat päiväkahvilla ja ruusuja ihastelemassa Ruusumuorin luona. Blogilinkistä löydätte paljon mielenkiintoista tietoa lähiseudusta ja lämminhenkinen aittakahvila ottaa tulijan avosylin vastaan. Kiitos kaikesta ja onnea ja menestystä ruusuisille haaveillesi!

Lähtiessämme ihmettelimme vielä Heikki-ystävän näppärää keksintöä: lumikolalla syksyn ja kevään pihasiivous sujuu nopsaan, kun jätteet voi haravoida suoraan kärryyn ja kuljettaa vauhdilla jatkopaikkaansa. Siispä takakontista löytyi kotimatkalla perennapurkkien lisäksi pari pyörää ja akseli…onpa taas esikoiselle näpräämistä. Rullakola!

Advertisements
Kategoria(t): Matkat Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Raahessa

  1. sylvi ja Sulo sanoo:

    Teillä näyttikin olevan ihana reissu.
    Kiva kun tapaa blogiystäviä.
    Paljon kasvejakin löysitte.
    Jäänkin odottelemaan uutta projektiasia.

  2. metsätonttu sanoo:

    Olipas siinä tutun näköistä maisemaa, Iiriksenkin pihalla olen pari kertaa käynyt.
    Kiitos kauniista sanoistasi!

  3. Nyt nuo maisemat tulivat tutuiksi myös meille. Oli tosiaan ihana tavata! Kiitos vielä kerran kaikesta.

  4. Lissu sanoo:

    Olette ansainneet mukavat retket! Onpa mielenkiintoista nähdä, mihin KAIKKI nuo ostamanne kaunistukset kotiutuvat.

    • Heh heh, Lissu, niinpä niin! Mutta osan olen jo istuttanut – kokeiluja vähän sinne ja tänne. Jos pärjäilevät, mietin sitten tarkemman paikan. Sitäpaitsi alapihan suuressa kukkamaassa on vähän siirtelyn aihetta muutenkin…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s