Karhunvadelmaa Siperiasta

Jossain puutarhalehdessä oli kauan sitten juttu, kuinka siperialainen karhunvatukka on tullut Suomeen: Joku suomalainen oli ollut 80-luvulla junamatkalla halki Siperian. Hän ihasteli ikkunoista näkyviä karhunvatukkakasvustoja. Junasta ei kuitenkaan saanut poistua. En muista, tuliko veturiin joku vika vai miksi juna pysähtyi johonkin metsikköön, mutta silloin tämä henkilö sanoi, että hänen on päästävä jostain keksimästään syystä ulos. Samalla hän nappasi muutaman alun karhunvatukkapensaista ja toi ne tällä tavalla mukanaan kotimaahan. Jutussa kerrottiin silloin, että nyt näitä nimenomaisia taimia on myynnissä, ja minähän tilasin tietenkin. Ei se meillä ole häävisti kasvanut ja talvivaurioitakin on tullut. Naapuri on saanut tuliaisestaan marjojakin, mutta koska kukinta menee aika myöhään, viimeisten vadelmien maku on auringon puutteen vuoksi jo kehnoa.

Kuten muutkin vadelmat, karhunvatukka tuottaa satoa vuoden vanhoilla versoilla. Nyt meillä on ensimmäisen kerran yksi oksa säästynyt talven yli. Sidoin sen säleikköön ja tällä hetkellä voin ihailla suuria kukkia. ( Yläkuvassa etualalla lehtosinilatva.)Vesi kielellä odottelen syksyä…

Siperialainen karhunvatukka menestyy kuulemma jopa V-vyöhykkeellä, aurinkoisessa ja paahteisessa paikassa. Joku seinusta olisi varmaan hyvä. Pensaat ovat kyllä niin piikkisiä, että en ole oikein varma, tykkäisinkökään, että se kasvaisi suureksi puskaksi. Muutama oksa on ihan hyvä! Marjat ovat kuitenkin herkullisia, lehdistäkin tulee aromaattista teetä. Onko teille jollekulle tämä laji tutumpi?

Mainokset
Kategoria(t): Piha ja puutarha Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Karhunvadelmaa Siperiasta

  1. metsätonttu sanoo:

    Mielenkiintoinen vatukka!

  2. Mk sanoo:

    Olen kasvattanut karhunvattua nyt nelisen vuotta. Pari taimea on seinustalla, pari vähän varjoisemmassa paikassa avomaalla.
    Seinustalla kasvavat tosi hitaasti, liekö sittenkin liian kuiva ja paahteinen paikka?
    Avomaalla vasta toisena vuonna näkyi kunnolla kasvua, ja nekin pistelivät rusakot talvella mataliksi.
    Kolmantena vuonna kasvu oli jo hyvää, ja viime kesänä tuli useita vattujakin.
    Ne tosiaan kypsyivät aika myöhään syksyllä, mutta olivat ihan maukkaita.
    Tänä vuonna versot täytyi jo tukea kunnolla, niissä on pituutta reilusti.
    Saa nähdä ehtiikö sato, täällä on ainakin viljojen kasvukausi liki pari viikkoa tavanomaisesta myöhässä.
    Ja piikkisiä ne tosiaan ovat!
    Melkein jää tyrni toiseksi.

    Lehtosinilatva on hauska tuttavuus sekin.
    Kylvin sitä yhtenä syksyllä, ja sittenkeväällä ehdin kitkeä osan pois kun en enää muistanut koko juttua.
    Mutta niistä muutamasta säästyneestä taimesta on nyt levinnyt valtavasti kukkia ympäri pihaa.

  3. Lissu sanoo:

    Saapasmaassa tuota piikkistä ihanuutta on kaikki tien posket villinään. Sitä välimerellistä macchia-kasvillisuutta. Marjoista siellä keitellään yleensä maukasta hilloa. jos haluaa ensin itsensä piikeillä revityksi. Meidän vattua en siellä ole nähnyt. Tuo lehtosinilatva on noon kaunis. Tulee lapsuus mieleen, sitä kun oli mummolankin pihassa.

  4. Lissu, Suomessakin kai kasvatetaan lämpimien maiden karhunvadelmia kasvihuoneissa. Tämä siperialainen on ainoa ulkona pärjäävä.
    Mk, mukava kuulla kokeiluistasi. Paahteessa sitä varmaan täytyy sitten kastella. Mutta piikkisiä ovat tosiaan!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s