Häähuumaa, osa 1

Lauantai-ilta oli se suuri ja odotettu juhlailta: Tyttären hääpäivä. Päivä, jota varten kasvatin morsiusmyrttiä lähes 20 vuotta. Päivä, joka toi mieleen voimakkaasti 40 vuoden takaiset tapahtumat. Sireenien kukinta oli silloin, kauan sitten, jo lopuillaan, nyt ensimmäiset kukat vasta avautuivat. Omenapuut sen sijaan olivat parhaimmillaan ja kuten aiemmin kirjoitin, jostakin ihmeellisestä syystä tädin pihassa tuuli kaatoi suuren osan omppopuusta. Hääkoristeluihin?!

Kun tyttöseni alkoi vuosi sitten suunnitella suurta päiväänsä, hän kysyi, millainen oma hääpukuni oli. Onko tallessa enää, voisiko sitä ehkä käyttääkin? Mielihyvin lähdin äitini vintille sitä etsimään, sillä aikoinaan oma Senja-mummoni teki suuren työn helmapitsejä virkatessaan. Hienoa, että uutta käyttöä vielä löytyisi.  Syyspuolella tein bloggauksen siitä, mitä tapahtui, ennen kuin mekon valkoinen väri saatiin muutettua hiukan vanhahtavaksi ja tasasävyiseksi: tekokuitu ja puuvillapitsi nähtävästi käyttäytyvät eri tavalla vanhetessaan!  Voit lukea sen tästä linkistä. Alkuvuodesta veimme valmiiksi värjätyn kokonaisuuden Aila Tapiolle kokemaan pientä muutosta: kaula-aukko ja rinnanalus saivat uuden ilmeen, kaikki muu oli täydellisen sopivaa. Oma, teiniaikana saatu kultakoruni määritti kaula-aukon syvyyden. Ja jotta minulle riittäisi vielä enemmän ihmettelemistä uusiokäytöstä, sain kuulla, että vihkisormuskin on vanha: Isäni oli sen antanut äidilleni vuonna 1973, ehkä joululahjaksi, ja tytär oli saanut sen mummoltaan hyvin monta vuotta sitten. Se ei ole rahallisesti kovin arvokas, mutta muistona se on arvossa vertaansa vailla.

17.6.1972. Onnitteluvuorossa seurakunnan nimikkolähetit.

9.6.2012 kotipihalla

Koska tiedän, että monet haluavat lukea häistä lisää, jatkan kertomista toisella kerralla. Tänään vielä on Mikael ykkösenä! Näin hienona hän oli hääiltana. Nyt pikkuinen kuitenkin nukkuu päiväunia, joten ehdin hiukan aloittaa tarinaa häähumustamme. Jatkuu ensi kerralla!

Advertisements
Kategoria(t): Koti Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Häähuumaa, osa 1

  1. sylvi ja Sulo sanoo:

    Kaunis morsiuspari ja kauniita olitte tekin. Vaatetuksesta huomaan vuosiluvun.
    Onnea ja runsasta Taivan Isän siunausta nuorelle morsiusparille ja myös vanhemmille!
    Pieni Morsiuspoika on niin komia. ♥

  2. Lissu sanoo:

    Kaunis puku kauniistaa molempia morsiamia! Toivottavasti vielä seuraavienkin sukupolvien morsiamia. Mikael on aina Mikael on aina Mikael!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s