Sain Sylviltä haasteen. Kiitos! Minun pitäisi kertoa hetkistä, jotka ovat tehneet minulle hyvän mielen. Lähetän haasteen edelleen, ottakaapa kiinni, blogiystäväni!
1. Pieni Mikael on tietenkin se suurin hyvän mielen tuoja tällä hetkellä. Vaikka en näe häntä, miltei tunnen sen ihanan halin…suukko pikku poskellesi, rakas!
2. Iloitsen perheestä: miehestä, lapsista. Kaikista muistakin rakkaista. Jokainen lapsi on lahja. Minä olen saanut suuren lahjan lasten myötä.
3. Olen onnellinen, että olemme saaneet olla terveinä. Kunpa saisimme olla edelleenkin!
4. Olen valtavan onnellinen siitä, että minulla oli niin läheinen suhde isään. Mieli tulee aina levolliseksi, kun ajattelen, että sairauden ikävinä vuosina en enempää häntä olisi voinut tukea ja auttaa. Viimeisellä elinviikollaan isäni sanoi minulle:”Olet aina ollut hyvä tyttö”. Se tuntui silloin, lähdön lähestyessä, niin kovin vaikealta kuulla, mutta nyt arvostan noita sanoja. Olen niistä iloinen ja onnellinen.
5. Viides ilon aiheeni liittyy myös isään: Hän toivoi vuosi ennen loppua, että saisi vielä kerran tavata parhaan sotakaverinsa. Monien suurien hankaluuksien ja vaiheiden jälkeen se onnistui ja kaksi yli kahdeksankymppistä istui meillä sohvalla muistellen noita raskaita aikoja. Isä ei koskaan kertonut sodasta niin, että olisi tuonut esiin omaa pätevyyttään, päinvastoin. Hän oli hyvin vaatimaton. Siinä istuessaan tämä vanhus kuitenkin kertoi minulle liikuttuneena, kuinka rohkea isä oli. ”Muut saattoivat livistää, mutta isääsi pystyi aina luottamaan.” Oli ihanaa kuulla tuo toisen veteraanin suusta. Ihanaa, että myös isä kuuli sen. Tuon päivän muistot lämmittävät mieltäni varmaan niin kauan kuin elän.
6. Olen myös siitä onnekas, että sain palata juurilleni. Saan katsella ikkunasta järvelle, saan rehkiä pihalla ja puutarhassa. Saan ihailla kauniita kukkia, sillä näköä on vielä onneksi jäljellä.
7. Tämä blogi tekee minut aina iloiseksi. Onneksi olen saanut muutaman hyvän blogiystävän, kiitos teille kaikille. Iloista kevätmieltä itse kullekin!
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 
Ai kun ihana, juuri nyt astrologisen kultaisen kolmion alla ja Venus Jupiterin loistaessa rinnakkain taivaalla! Otanpas haasteen vastaan ja jatkan sitä huomenna! Kiitos!
Ihanasti kerroit isästäsi, ja kaikesta mikä tuotti sinulle hyvän mielen, minullekin tuli hyvä mieli kertomastasi.
Minä en saanut pitää isääni kauan. Hän kuoli kun oli 7 vuotias.
Hyvää loppuviikkoa sinulle!
Metsätonttu, sinulle tosiaan sattui iloisia asioita!
Sylvi, kiitos! Surullista, että isäsi on kuollut jo lapsena ollessasi. Silti jotkut muistot säilyvät ikuisesti.