Tänään kävimme isännän kanssa Orivedellä mussukkaa halimassa. Samalla veimme takkapuita niin paljon kuin autoon mahtui – yhteensä yhdeksän suurta Ikea-kassillista. Siisti kuljetustapa, peräkärry kun on lumipenkkojen takana! Olipa siellä iloinen pikkumies, kun päiväunilta herättyään näki meidät. Uudesta kirjasta etsittiin kaikenlaisia tuttuja eläimiä ja traktorikin sieltä bongattiin. Kirja-alen kurkistuskirjan lisäksi veimme tuliaisiksi ohuen ohuesta, miellyttävän pehmeästä villalangasta kudotut raitasukat. Tuota lankaa, Austermann Step ( käsitelty Aloe Veralla ja Jojobaöljyllä), minulla on ollut pari kerää varastossa jo vuosia. Aloin aikoinaan neuloa niistä säärystimiä tyttärelle, mutta monen illan työn jälkeen (lanka on tosiaan ohutta) tytär totesi, että keräthän ovat erilaisia! Syy moiseen on vieläkin hämärän peitossa, samanlaisia niiden PITI olla…Pari vuotta tekele on odotellut jatkoinspiraatiota kaapissa, mutta nyt päätin purkaa sen ja tehdä Mikaelille sukat, jotka mahtuisivat hyvin myös pienempiin kenkiin. Toinen kerä saa mennä samaan tarkoitukseen, vähän vaan isommat sukat, vaikka luistimiin sitten joskus…
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 
Takkapuut ja sukat – ihania tuliaisia näillä keleillä. Minä olen kieltänyt itseltäni uusien lankojen ostamisen, sillä joka kertaa jotain koloa tonkiessani, sieltä löytyy – lankaa!!!!!
Lissu, paljon kuitenkin langoista olet tehnyt ja teet, niin että odota vaan – kyllä ne kerät siitä hupenevat ja kohta olet lankaostoksilla…Minäkin olen tämän talven käyttänyt vain vanhoja lankoja ja näyttää niitä meiltäkin löytyvän.
Pieni maa tämä tosiaan on!
Selvisi että myös yhden uuden työkaverini tytär on muuttanut vuosia sitten Orivedelle, ja näkyi siellä Nettimarttakin majailleen.
Tytär ainakin on viihtynyt hyvin, ja kehunut miten hyvin siellä palvelut pelaavat.
Häät tosin vietettiin Juupajoen puolella, siellä on niin kaunis, vanha puukirkko.
Orivesi on kaunista seutua, mutta pakkasta siellä tuntuu olevan aina selvästi enemmän kuin täällä idempänä.
Joten takkapuut tulivat taatusti tarpeeseen.
Mk, kyllä näkyikin puupino melko pieneksi huvenneen! Ja on se Orivesi tosiaan kaunista seutua, melkein Keuruun veroista 🙂