Talvella on hauska seurata jälkiä. Pihaan johtavat auton jäljet…
Jänis jätti jälkensä ruokaillessaan ruusupensaassa.
Maantien takana oleva pelto on kauttaaltaan jälkien peitossa: metsäkauriit sekä jänikset ovat haistaneet heinän, valkean hangen alta. Harvoin niitä näkee, mutta jäljet paljastavat!
Nämä jäljet huomasin aamulla parvekkeelta. Lumikko? Kuka tietää? Ihana jälkien helminauha kiemurtelee pellolle, mansikkamaan yli ja sieltä ties minne.
Kauempana pellolla näen ketun jäljet ja oravan jälkiä on lintujen ruokintapaikalla. Myös hiiri on keksinyt kauralyhteen: Sekin käy jyviä noutamassa. Vaan odotahan, hiirulainen, kunhan lumi sulaa! Katti Kononen on vielä voimissaan! Ellet sitten ole jo lumikon ruokapöytään joutunut…
Tässä kirja, joka on mukava lisä salapoliisin työssä jälkien seurannassa.
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 
Jälkiä on minustakin kiva seurata. Lastenlasten kanssa usein seuraamme jälkiä kekä talvella että kesällä. Tuo kirja auttaa paljon tunnistamisissa..
Hienot kuvat.
Valitettavasti en osaa auttaa sinua noiden lippujen siirtämisessä, toivotaan että joku toin osaa.
Mukavaa pyhäiltaa sinne teille!
Kiitos, Sylvi! Ilta kului presidentin vaalitulosta seuraillen ja Mikaelin sukkaa kutoen. Niin, ja toitkin minulle ensimmäisen Ruotsin lipun!
Selvisikö että mikä se siitä meni? Meillä kiemurteli samanlainen jälkinauha metsän reunassa, väliin jäljet sukelsivat hankeen ja tupsahtivat taas toisesta paikasta esiin.
Kysyin taitavalta luontoihmiseltä ja hän sanoi, että ilmeisesti lumikko. Se tulee ihan rakennusten lähelle ja jopa sisäänkin!