Operaatio uimaranta, osa 3

(Uusi lukija, tarinan alkuosat, yksi ja kaksi, löydät linkeistä! Kerron niissä talviajan työvaiheista)

Oli jännittävää odotella kevättä. Pysyykö talvella ajettu hiekka paikoillaan vai voisiko se jotenkin liikkua sivuun jään mukana? En teidä, onko sellainen edes mahdollista. Meillä se ainakin painui siististi suunnitellulle paikalle. Uusi uimaranta erottui kaislikon kasvaessa selvästi. Ei heinän heinää!  Pohjahan oli alkupäästään alunperinkin melko kovaa, syvemmällä sitten mutaa. Ankkuroimmekin oikean näköisen sorsapariskunnan merkiksi hiekan päättymisestä.

Vihdoin järvivesi lämpeni ja pääsimme kokeilemaan pohjaa ihan käytännössä. Ihmetys oli suuri, kun se olikin ihan pehmeä ja löllö, upotti nilkkoihin saakka. Mitä ihmettä? Kesti aikansa, kunnes tajusimme, että kankaan alla on ilmaa. Kaikki sinne jäänyt kasvullisuus maatui ja sai aikaan melkoisia kaasuja, ilmaakin sinne oli ehkä jäänyt. Kävelimme pienin ”tipunaskelin” pitkin hiekkaa ja yritimme saada kuplat sivuilta pois. Usein kuuluikin hirmuinen pulputus ja yäk sitä hajua! Loppukesästä tilanne oli rauhoittunut – pohja kovettui paikoilleen niin kuin pitikin. Selvisimme pelkällä  säikähdyksellä!

Nyt oli ikioma uimaranta ja hellekesä. Mikä sen ihanampaa! Uutta tietä oli mukava työnnellä rattaissa Mikaeliakin uimaan.

MUTTA. Yksi ongelma vielä. Alueelle näki liian selvästi maantieltä, joka on reilun sadan metrin päässä. Välissä oli vain avara pelto. Suojaa olisi saatava, että voisi vaihtaa uikkarit rannassa eikä kotona… Seuraavana olikin vuorossa operaatio laavu. Tarina jatkuu!

Advertisements
Kategoria(t): Koti, Maisema Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Operaatio uimaranta, osa 3

  1. Mk sanoo:

    Ihana ranta!
    Tytär miehineen osti pari vuotta sitten pienen talon johon kuuluu myös pätkä rantaa.
    Siellä pitäisi tehdä vastaavat temput, joten on mielenkiintoista seurata tätä juttusarjaa.

    • Mk, itsekin etsin vuosi sitten tietoa rannan kunnostuksesta. Mukavaa, jos näistä kokemuksista olisi apua tyttärellesi tai jollekin muulle! Tuo, että kankaan alle jää ilmaa jostakin syystä, oli meille yllätys. Ranta oli aluksi inhottava ja luulimme aluksi koko homman epäonnistuneen. Siitä luin myös, että kankaana ei kannata käyttää paperikoneiden viraa, se on kuulemma liukas ja paljastuu aaltojen vuoksi hiekan alta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s