Tuosta otsikon joululaulusta en liiemmin tykkää, mutta nyt se tuli mieleeni, kun kiertelin eilen pihaa kameran kanssa. Kalenterissa näkyy olevan marraskuu, mutta kasveilla taitaa olla muuta mielessä. Tässä kuvasaaliini:
Paju kukkii rannassa
Maksaruoho tekee innolla uusia nuppuja ja kukkia
Mustaviinimarjan silmut pullistuvat uhkaavasti
Erivärisiä esikoita on kukassa
Kuukausimansikoitakin voisi vielä poimia
Lisäksi löysin kukkivia kissankelloja. Syysasteri on tietenkin edelleen kukassa, mutta me isännän kanssa päätimme pysytellä kalenterin mukaisessa vuodenajassa ja suojasimme omenapuut aitaverkoilla. Pystytimme myös aurauskepit paikoilleen – varmuuden vuoksi. Jos talvi kuitenkin tulisi! Nuo kepit muuten, tarpeellisia, mutta melkoisia pihan rumistuksia. Voisivat varmaan olla ruskeitakin…olisi pitänyt hakea pajukosta. Jospa sitten ensi vuonna…
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 
Että esikotkin!! On tämä vaan erikoinen syksy. Minä kyllä tykkään. Täytyy vaan toivoa, etteivät kasvit sekoa niin, että paleltuvat sitten, kun kunnon pakkaset tulevat.
Avokuistilla minullakin kukkivat vielä karjalanneito, pelakuu ja tarhajuoru.
Mutta että esikotkin?
Ja tosiaan, eilen kuvasin myös pajunkissoja!
Mk, Juu, mukavaahan tämä keli muuten on. Sieniäkin voi kerätä aina vaan. Suppissaalis yhteensä 17 ämpärillistä, joista liki puolet tosin olen muille antanut. Kun se etsiminen on NIIN hauskaa! Mutta keväällä voi tosiaan huomata sitten talvivaurioita…