Olipa mahtava alkuviikko! Nuorilla oli keittiöremonttia meneillään ja sain houkutelluksi Mikaelin heiltä meille maalinkäryjä pakoon. On ihan pakko panna pieni kuvakooste tännekin noista päivistä!
Oli ensinnäkin hykerryttävän ihanaa kuunnella, kun pikkuinen sanoi usein aivan kuin amerikkalainen joulupukki: Ho-ho-HOO (paino hoo-tavulla) tai jopa Ho-ho-ho-HOOO huulet törröllään, juuri niin kuin tässä kuvassa lehmälle…
Uimahallissa minulla ei ollut kameraa, vaikka olisi kyllä jälkikäteen ajatellen pitänyt. Poika ui niin reippaasti uima-avuilla, polski koiraa kuin vanha tekijä vauva-altaan päästä päähän. Ja sukelsi! Monta kertaa, eri tavoin, niin kuin vauva-uinnissa opetetaan. Oli siinä muillakin mummuilla ihmettelemistä!
Ihan toooosi ihanaa oli se, kun Mikael pääsi kahtena päivänä traktorin kyytiin. Casella oikein ajeltiinkin, hitaasti rantaan ja takaisin.
Vanha Valmet seisoi ladossa yksinään ja ilahtui varmaan pikkumiehen ratinväännöstä. Ihastus oli molemminpuoleinen, kuten kuvasta voi päätellä.
Mummo päätti lähettää äidille ja isälle Mikaelin leipomuksia tuliaisiksi. Ensin oli kuivaharjoittelua:
Sitten tehtiin taikina Myllyn Paras -isojen kaurahiutaleiden ohjeen mukaan: 125 g voita sulatettiin, siihen 1 dl sokeria ja 1 dl fariinisokeria sekä 1 muna. Mikael sekoitti pontevasti ja pappa piti kupista kiinni.
Mummo lisäsi seokseen 1½ dl kookoshiutaleita, 1 dl gluteenittomia Jytte-jauhoja (ohjeessa vehnäjauhoja), 3 dl isoja kaurahiutaleita, 1 tl leivinjauhetta ja 2 tl vaniljasokeria. Taikinasta otettiin kahdella lusikalla kokkareita pellille ja paistettiin 200 asteessa 5-10 minuuttia. Mikael teki ihan omia kakkaroitaan…ho-ho-hooo…
ja taikinaahan piti hiukan maistaakin.
Kaura-kookoskekseistä tuli valtavan hyviä, kelpasi niitä tuliaisiksi lähettää.
Hiukkasen sai Mikaelkin kakkumuruja maistaa, hyvää oli Tutteli-maidon kanssa.
Päiväunet nukuttiin enon retrovaunuissa retropeiton alla
ja loman päätteeksi käytiin vielä ulkoilemassa oikein tosi-varusteissa. (Ei kerrota, että saappaat menivät mummulta aluksi väärään jalkaan ja loppujen lopuksi kurahaalarikin näkyi olevan väärin päin – on tainneet taidot ruostua vuosien varrella!) Mutta…
huomaattekos, tässä seisotaan ihan yksin!
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 
Sinulla on saman ikäinen kai kuin minunkin palleroinen (1,5 v,)! Mukavaa puuhastelua! Surettaa, kun en näe pikkuistani nyt yhteen kuukauteen, kun vietän aikaa siskolla Ruotsissa.
Kuukausi on pitkä aika palleroille…paljon ehtii kehitystä tapahtua sillä välin! Mutta nautihan lomasta kaikesta huolimatta!
Ihana, touhukas kaveri!
Noita kookospalleroita täytyykin kokeilla, viljoille herkistyneitä löytyy meidänkin suvustamme.
Mikael on NIIN rakas ja ihana…ja nuo kookos-kaurakakut ovat tosiaan hyviä. Olen tehnyt niitä aiemmin vehnäjauhoista, mutta tulivat ainakin yhtä hyviä Jytte-jauhoista. Muista gluteenittomista en ole kokeillut.