Tyrniaikaan

Olen kerännyt tyrnejä jo useamman kerran, sillä se työ on sen verran hankalaa, että ei oikein kauan jaksa innostaa. Verkot piti joka tapauksessa asetella pensaisiin, harakat olisivat muuten vieneet koko sadon – viime vuotinen kokemus! Kirjoittelin tyrnipensaistamme jo aiemmin täällä, joten eipä niistä sen enempää. Tuosta säilömisestä voisin laittaa nyt kuvankin, sillä se on mielestäni ihan hyvä idea. On ainakin meillä toiminut.

Levitän puhdistetut ja huuhdotut marjat uunipellille leivinpaperin päälle ohueen kerrokseen ja vien sitten koko pellin pakkaseen. Seuraavana päivänä ”jäähelmiä” on mukava pyöritellä ja irroitella, sitten pusseihin ja takaisin pakasteeseen. Näitä me talvella popsimme C-vitamiinitablettien asemesta!

Kyllä tämä syksy on kaikin puolin ollut suotuisa luonnon antimille. Puolukoita riittää muillekin kuin thaimaalaisille, jotka hekin ovat täällä Keuruulla niitä poimimassa. Sieniaika on siirtynyt suppilovahverovaiheeseen, äsken siivosin niitä ison ämpärillisen. Kunpa nuoretkin ymmärtäisivät arvostaa: ilmaista ruokaa ja ilmaista kuntoilua! Yritetään me vanhat, joilla suinkin on siihen mahdollisuus, näyttää esimerkkiä!

Kategoria(t): Niksit, Piha ja puutarha Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Tyrniaikaan

  1. Nettimartta sanoo:

    Tämä vanhus lähtisi tosi mielellään sienimetsälle, mutta ei ole semmoista jalkavaa kamua, joka ei eksyisi laillani. Yksin en uskalla. Kummallinen pelko ja sitten vielä luen ja kirjoitan dekkareita 😀 Onko noiden tyrnimarjojen poimiminen hankalaa?

    • Harvoin minäkin uskallan yksin metsään lähteä, suuntavaisto ei toimi ainakaan pilvisellä säällä…mutta muutamat tutut paikat kyllä onnistuu. Ja mies ei eksy koskaan – kuulemma- että sitten mennään yhdessä! Kännyköiden kanssa…
      Tyrneistä vielä: Meidän lajikkeissa on paljon piikkejä ja marjat ovat millin kannassa tiiviisti rungoissa ja oksissa. Kerran sain kädet jopa tulehtumaan, kun en kylmän kangistamina tuntenut naarmuja. Ja jos onnistuu kynnen alle tökkäämään jonkun pitkän piikin…auts! Onhan niitä lajikkeita jalostettu nyt piikittömämmiksikin. Keksisinpä jonkun puristimen kotikäyttöön, saisi suoraan mehua…joku niin pieni, että ei vahingoittaisi pensaita! Tietääköhän kukaan teistä, onko sellaisia myynnissä?

  2. Nettimartta sanoo:

    Googletin: tyrnipuristin ja ainakin tämmöinen on:
    http://www.vipeoy.com/puristin.html

    • Kaisuli, kiitos! Näyttää hyvältä, vaan tuo hinta…Huutonetissäkin oli joku puristin myynnissä. No, tämän syksyn sato on kerätty, harakat veivät heti loput, kun otin verkot pois!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s