Mangoldia ja sieniä

Kesällä torilla oli vieraileva yrttikauppias. Hänellä oli ruukuissa muiden tuotteiden joukossa minulle entuudestaan aivan vierasta mangoldia, jota hetken mielijohteesta päätin ostaa. Eipä tarvitse katua! Kasvimaalla kasvaa nyt sekä punainen että vihreä mangoldi eli lehtijuurikas. Ne voivat todella pulskasti. Olen vaan kauan miettinyt, miten osaisin niitä käyttää, Lissultakin neuvoja kysyin. Tänään sitten tyttären kanssa päätettiin, että paras se kokeilu on jostakin päästä alkaa ja niin tapahtuikin.

Hain sateessa kymmenkunta suurta lehteä, molempia värejä, ja leikkasin pehmeät osat erilleen lehtiruodeista. Katselimme netistä ohjeita ja päädyimme tekemään näin: Pilkoin pienen purjon pannulle voinokareen kera. Kääntelin ja pyörittelin, lisäsin silputut mangoldinlehdet ja kääntelin edelleen. Sitten hiukan valkopippuria ja ruokakermaa, (jota loppujen lopuksi meni koko purkki…) ja hauduttelun jälkeen suolaa. Kaikkia jännitti maistaa – eipä tullut pettymystä! Nam! Mutta eihän noista aineista voi tullakaan muuta kuin hyvää…

Sitten lehtiruodit. Pilkoin kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen ja haudutin, kunnes olivat pehmenneet. Vesi pois ja nokare voita…jälleen nam! Jopa pieni Mikael rouskutteli kahdeksalla hampaallaan monta varrenpalaa.

Olemme keränneet paljon erilaisia rouskuja suolattavaksi, sillä sienisalaatti on kaikkien mielestä parasta vanhanaikaisesti suolatuista sienistä. Erityisesti kangasrouskut ovat pienen kirpakkuutensa vuoksi lemppareita (tiedän, että ne eivät monellekaan kelpaa, mutta eipä kiistellä makuasioista!) Putsaan ja pilkon sienet, liotan vuorokauden runsaassa vedessä. Sitten nopea kiehautus ja vielä toinen, viiden minuutin keittely uudessa, väljässä vedessä. Ensimmäisessä vaiheessa kuohu ryöpsähtää helposti hellalle, toisessa vaiheessa voi huoletta keitellä pidempään. Lähtevätpä kaikki saastemyrkyt ainakin pois…

Jäähdytän sienet aivan kylmiksi, puristelen liiat vedet ja säilön tölkkeihin kerroksittain karkean suolan kanssa (Tattis-tölkit ovat käteviä, niissä on ruuvattava painolevy valmiina). Suolaa on oltava paljon (tuskin sitä voi olla liikaa) ja sienten on oltava kylmiä…Sitten paino päälle ja kellariin tai jääkaappiin. Talvella otan tarpeellisen määrän vuorokaudeksi likoon veteen, jota vaihdan monta kertaa. (Jos on kiire, sienistä voi myös kiehauttaa suolan pois.) Siinä on sitten valmiina sopivan suolaisia sieniä vaikkapa kastikkeeseen, salaattiin tai pizzaan! Äitini kertoi, että ennenvanhaan rouskuja ei keitetty lainkaan tässä alkuvaiheessa. Ne vain suolattiin raakoina ja keitettiin vasta ruuanvalmistuksen yhteydessä. Kuulemma esimerkiksi omiin häihini valmistettiin sienisalaatti näin, vanhoista sienistä kesäkuun 17 päivä, ja hyvää oli…Meillä kyllä keitetään rouskut ensin, vaikka hääthän meilläkin on mielessä…

Tänään nautimme kuitenkin omista aineksista tehdyn kasvisaterian: perunoita, mangoldimuhennosta, mangoldin varsia ja paistettuja sipuleita + sieniä (löysimme suppilovahveroita, kanttarelleja, orakkaita ja muutaman tosi hyvän punikkitatin). Enää ei arveluta mangoldin käyttö, niin hyvää oli! Seuraavaksi kokeilemme sienillä täytettyjä mangoldikääryleitä ja ensi kesän siemenpusseissa on takuulla mangoldin siemeniä mukana!

P.S. Jos haluat lukea lisää mangoldista, täältäkin löytyy tietoa.

Advertisement
Kategoria(t): Kokataan - Eturuuat, Kokataan - Lisäkkeet, salaatit Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

8 vastausta artikkeliin: Mangoldia ja sieniä

  1. Nettimartta sanoo:

    Arvaa vaan montako ruokareseptiä ja -ideaa olen löytänyt blogistasi! Monta. Taas tuli yksi: mangoldia. Se on kaunis kasvi eli on vain koreillut penkissäni, nyt se joutuu/pääse suuhun 😀

  2. pirjetta savio sanoo:

    Mukava löytää sivuiltasi kaikkea monelle tuntematonta ruokaohjetta.Itselleni mangoldi tuttu monen vuoden takaa.se on muuten kaksivuotinen,älkää syksyllä repikö juuria pois.Kestää kylmää ja pieniä pakkasia.Olen käyttänyt sitä pinaatin tapaan ja parsan korvikkeena.Ravintoarvo hyvä.
    Nyt taas innostuin kirjoittamaan oman löytämäni ohjeen,En ole itse vielä kokeillut.
    Rucolaöljy
    nippu (villi)rucolaa
    1dl rypsiöljyä
    hieman suolaa
    Huudo ja valuta rucola.Hienonna rucola sauvasekoittimella ja purista siivilän läpi öljyn sekaan.Sekoita tasaisen vihreäksi seokseksi.Mausta suolalla ja anna maun tasaantua.Käytä ohentamiseen öljyä.
    Rucola alkanut kukkia,tuskin haittaa.Kun en käytä torjunta-aineita,kemiallisia,lehdet reikiä täynnä.
    Sekin vaan kauneusvirhe.

  3. Raija sanoo:

    Vanha ihastus mangoldi pullahti täältä vastaan. Muistan kuin eilisen päivän, kun ensi kerran 1953 söin mangoldimuhennosta Tampereen talouskoulussa. Sittemmin se ei ole tullut juuri vastaan. Nyt mökkiviljelyksen muistilistalle merkkasin mangoldin siemenet.

    • Raija, kiitos kommentista! Kyllä se melkoisen ihanaa herkkua onkin, ei ihme, että on jäänyt mieleesi! Jännää, että jo 60 vuotta sitten se on ollut ”listoilla” ja minusta kun tuntui, että se on nykyajan keksintö!

  4. Kaarina Gustafsson sanoo:

    oli kiva lukea sivua. Tänä keväänä itse laitoin mangoldian kasvamaan se oli tuttu ammattikoulu ajalta 1956 mutta kai yltäkylläisyyden aikana unohduksissa kun siemeniä ei ollut näkyvillä.Lisä käyttöä on näköjään tullut kun olemme kekseliäitä ja rohkeita kokeilemaan, koulussa oli vain muhennos valkokastikkeessa ja oli nam.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s