Maalaismaisema

Myös naapurin tytär muutti miehensä kanssa eläkepäiville tänne omille juurilleen. On ihanaa katsella, kuinka he ahkeroivat vähän villeiksi käyneillä pelloillaan muuttaen ne kauniiksi, kauniiksi suomalaiseksi maalaismaisemaksi. Viime viikolla tähän maisemaan ilmestyivät myös heinäseipäät, jota ei näillä nurkilla ole päästy juurikaan ihailemaan viimevuosina. Heinäseipäät tuovat tietenkin mieleen lapsuusaikojen heinänteot: tappikopan kantaminen ja haravointi valmiiden seipäiden ympäriltä oli lapsillekin sopivaa työtä. Parhaat muistot ovat kuitenkin niistä kahvihetkistä: Korissa kylmää mehua lapsille ja pullaa…Ja kun vartuin, pääsin traktorikuskiksi siirtelemään peräkärryä seipäältä toiselle, kun miehet nostelivat kuivia heiniä kyytiin. Siinä sitä oppi mäkilähdöt autokoulua varten: Ei saanut kukaan kyydistä tipahtaa nytkähtelyjen vuoksi eikä kyllä meikäläiseltä tipahtanutkaan. Nykyään meidän pelloiltamme heinä tehdään tuorerehuksi, lietelanta levitetään pari kertaa kesässä, kuivaheinän teko on harvinaista. Mutta nyt sitä saa ihailla naapurissa, mukavaa!

Tässä kuva eiliseltä: Rantaan oli ilmestynyt kesy sorsaemo kahdeksan poikasensa kanssa. Idylliä muuten paitsi ne kakkakasat laiturilla!

Nämä maisemat jäävät meiltä nyt kuitenkin muutamaksi päiväksi, sillä huomenaamulla suuntaamme kohti Tallinnaa. Tyttären porukka jää kotimiehiksi mummusta, kissasta ja kasveista huolta pitämään. Siispä kaikille mukavia heinäkuun päiviä, tavataan loppuviikolla!

 

Kategoria(t): Maisema Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s