Keijuangervo

Sain 15 vuotta sitten äidiltäni lahjaksi neljä keijuangervoa. Hän toivoi, että istuttaisin ne lipputangon ympärille ja niin sitten teinkin. Sitä ideaa ei ole tarvinnut katua: Kasvusto on vuosien varrella puuhistunut kauniiksi renkaaksi. Juuri nyt se kukkii vaaleanpunaisena, tiheänä mattona. Pensaiden juurelle istutin sinisiä ja valkoisia krookuksia ja nekin, ihme kyllä, ilmestyvät sieltä vieläkin keväisin.

Hoitona on vain kevätleikkaus: Silloin rouskutan suurilla puutarhasaksilla vanhoja kukkalatvoja kauttaaltaan matalammaksi, lopputuloksena siilimäinen, ruskea ryteikkö. Hiukan puutarhan yleislannosta – eipä sitten muuta tarvitakaan. Edes jäniksille tämä angervolaji ei näytä maistuvan! Kukkapenkissä kasvaa pikkukeijuangervoa, joka on muuten samanlainen, mutta matalampi. Tämä ”isosisko” on meillä ehkä 80 senttiä korkeaa.

Lipputangosta vielä sen verran, että viime sunnuntaina poikamme päätti uusia knaapin. En tiennyt ennen mikä se edes on, mutta nyt opin, että knaapiksi kutsutaan sitä  väkkärää, mihin naru lopuksi kieputetaan! Ja naruhan oli myös uusimislistalla. Ei sitä muuten saatu paikoilleen, piti kaataa kolmen miehen voimin koko tanko! Nyt on kaikki kuitenkin taas hyvässä kunnossa seuraavaa liputuskertaa varten! Jannelle kiitokset!

Kategoria(t): Maisema, Piha ja puutarha Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Keijuangervo

  1. Nettimartta sanoo:

    Keijoangervot ovat kiitollisia kasveja. Sinun angervoihisi liittyy kaunis muisto.

  2. Satu sanoo:

    Hei Riitta!
    Onpa kiva, kun kirjoitat blogia! Minun on jo pitänyt aiemmin kommentoida, että tätä blogia lukiessa tuntuu ihan siltä kuin olisin juuri käynyt Könttärillä, vaikka edellisestä kerrasta on jo 1,5 vuotta. Äsken luin useamman kirjoituksesi peräkkäin ja olin jo mielessäni hypännyt tästä toimistosta teidän pihallenne ihmettelemään kaunista ja kukkivaa kesää. Jatka kirjoittamista, blogin lukeminen on suorastaan henkireikä työpäivän lomassa.

    • Reettahan minut tähän miltei pakotti, mutta nyt olen vain iloinen, että niin kävi! Minullekin tämä on eräänlainen henkireikä usein raskaankin vanhustyön ohella. Jos täällä kuljet, niin livenäkin voi toki tulla katsomaan!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s