Rosvopaistia talon tapaan

Juhannuksena oli onneksi sen verran poutasäätä, että pääsimme valmistamaan vakio-juhannusherkkua: rosvopaistia.

Oriveden Lihakaupasta oli ostettu parin kilon possunkasler. Suolasin sen 10-prosenttisella suolavedellä apteekista hankkimallani ruiskulla ja ripottelin pinnalle salvian ja rosmariininlehtiä. Pieniin viiltoihin upotin valkosipulisiivuja. Sitten liha paistopussiin ja jääkaappiin maaustumaan vuorokaudeksi.

Vuosia sitten hankimme tuttavan valmistaman rosvopaistiuunin. Siinä on betonista valetut seinät ja pohja, myös kansi on betonia.

Montussa poltettiin halkoja nelisen tuntia. Usein esilämmitämme sitä jo edellisenä päivänä, mutta nyt oli sateista ja koko homma jäi aatoksi. Maa ympärillä oli  niin kosteaa, että lämmitys kesti normaalia kauemmin.

Leikkasin paistopussin yläkulmaan pienen aukon ja käärin lihan leivinpaperiin, sitten litimärkiin sanomalehtiin ja lopuksi vielä vahvaan folioon. Kun lihaan oli päädystä  työnnetty digitaalinen paistomittari, nyytti oli valmis pudotettavaksi montun pohjalle. Suurin osa hiilistä oli sillä välin lapioitu kannen päälle.

Kansi (painava!) nostettiin paikoilleen koukuilla varustetulla koivurangalla. Reunoille lapioitiin hiekkaa, jotta lämpö pysyisi montussa paremmin. Hiilien päälle lisättiin pikkuhiljaa puita, tultahan oli pidettävä yllä vielä kypsymisen ajan. Tarkkailimme mittarin lukemia ja kun lihan lämpö oli 80 astetta, noin kolmen tunnin kuluttua, siirsimme kantta osittain sivuun ja jätimme paketin vielä vetäytymään ja odottelemaan, kaikki eivät nimittäin olleet tulleet saunomasta… Ja sitten, kun pöytä oli katettu ja porukka koossa, avasin paketin, lirutin paistopussin reiästä liian nesteen kuppiin myöhempää käyttöä varten  ja leikkasin herkullisen, pehmeän lihan tarjolle. Nam! Tuli ERINOMAISTA!

Pohdittiinkin porukalla, että tätä pitäisi tehdä useammin. Liha on maukasta myös kylmänä leikkeleenä ja kaikissa valmisteluissaan päivä kuluu leppoisasti ystävien kanssa seurustellessa. Lopputuloksena on herkullinen ruoka jos sade vaan pysyy loitolla. Se kyllä pilaisi kaiken!

Tässä meidän helpossa tavassamme tehdä rosvopaistia on erona perinteiseen se, että emme peitä nyyttiä hiekalla. Vuosien mittaan olemme todenneet sen turhaksi, nyytti olisi vaan hankalampi kaivaa kuumasta hiekasta pois. Koska montussa on kansi, ulkopuolen hiekkareunus riittää hyvin eristämään. Kannen päällä voi halutessaan paistaa vaikka odottelumakkarat tai hauduttaa illaksi kasviksia tai perunoita folionyyteissä. Ja tuo digitaalinen paistomittari on mahtava, kantta ei tarvitse nostaa kertaakaan pois lukemien tarkistamiseksi – asteet voi katsoa suoraan ulkopuolelta! Noh, oikeastaan, tämän kaikenhan voi tosiaan tehdä vaikka sähköuunissa, jos vielä vaivattomammaksi homman haluaa – ainoa ero on se rosvoinen tunnelma…