Mielessä tomaatit ja järvikalat

Tänään kävin sitomassa tomaatteihin tukinarut. Heinäkuussa meillä on aina keskustassa markkinat ja silloin olen yhdeltä tietyltä myyjältä käynyt ostamassa tätä vihreää, paksua puutarhurin narua. Enpä muualta osaisi sitä edes etsiä… Joka tapauksessa makuulle jätetyt taimet (kerroin aiemmin istutuksesta bloggauksessa ”Tärkeitä työkaluja”) olivat nostaneet päänsä upeasti ylös, joten sidoin varsiin, löysiin lenkkeihin, solmut (kasvunvara!) ja kiinnitin toiset päät, ei liian kireälle,  katon tukinarujen S-koukkuihin. Kesän ja kasvun edetessä kiepautan varret sitten narujen ympäri. Helppo tuentatapa! Kun varkaita eli sivuversoja alkaa ilmestyä lehtihankoihin, ne poistetaan. Kukkien avautuessa naruja voi täristellä pölytyksen varmistamiseksi. Jos lämpötila nousee kolmeenkymmeneen, pitäisi jotenkin saada viilennystä aikaan. Suihkutus lehdistölle on silloin hyvä keino. Kuiva ja kuuma – siinä pahin yhdistelmä! Hedelmöitys ei tahdo silloin onnistua. Pienet kasvihuoneet ovat suurimmassa vaarassa, isommissa on aina tuuletusluukkuja enemmän. Meille asennettiin toiseen päätyyn lisäluukku, toisessa on isot liukuovet. Lisäksi neljä kattoluukkua, mutta siltikin viime kesä oli haastava hellejakson aikana! Kunhan nurmikkoa leikataan ensimmäisen kerran, haravoimme leikkuujätettä heti katteeksi tomaateille. Myös kasvimaalle se on hyvää lannoitetta! Muutaman sentin kerros riittää. En juurikaan käytä muuta lannotusta, joskus harvoin Kekkilän vaaleanpunaista, jos lehdet näyttävät vaaleilta.

Iltapäivällä isäntä innostui viimeistelemään tekeillä olleen kalojen perkauspaikan. Kuvassa vasemmalla on vielä poikamme suunnittelema ja valmistama, 20 vuotta vanha versio, joka on tosi hyvin palvellut nämä vuodet. Nyt se oli kuitenkin niin laho, että eihän siihen OIKEIN isoa kalaa olisi uskaltanut  perattavaksi asettaa! Näin kerran jossakin niksikirjassa tämän harkkoidean: Sopivan monta harkkoa (pitkä mies!) ja yhteen kiinnitetyt laudat päälle – johan kestää! Ainakin toiset 20 vuotta. On syytäkin, sillä verkossa ollut hauki painoi, ulkopuolisen punnitsemana, peräti 12 kiloa! Onneksi saatiin järvestä pois, että uskaltaa mennä uimaan!

Kategoria(t): Kasvihuoneessa, Niksit Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Mielessä tomaatit ja järvikalat

  1. Lissu sanoo:

    Pitàiskòhàn tuohon pòytààn tehdà jatko-osa. Tiedà, minkàlaisia hirmuja sieltà jàrvestà vielà lòytyy. Kireotà siiimoja/katiskoja vaan!

  2. Saapa nähdä…Tämä koko komeus on meidän ”jorpakkoalueella”, pihan äärilaidalla, villisti leviävän vatukon, vuohenputken ja muun sellaisen keskellä. Mutta ergonomisesti oikea korkeus! Yritetään nyt pyydystää jotakin perattavaa 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s